Pariisi, 19.11.01 (IPS) – George W. Bushin hallitus suitsi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun terrorismia koskevia tutkimuksia öljy-yhtiöiden painostuksen alla. Tämä tapahtui alkuvuodesta samaan aikaan, kun USA neuvotteli Afganistanin Taleban-johdon kanssa Osama bin Ladenin luovuttamisesta, ilmenee Ranskassa julkaistusta kirjasta.
Kirja Bin Laden, la verite interdite (Bin Laden, kielletty totuus) ilmestyi Pariisissa 14. marraskuuta. Sen tekijät Jean- Charles Brisard ja Guillaume Dasquie paljastavat muun muassa, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n apulaisjohtaja John O'Neill erosi heinäkuussa vastalauseena terrorismin tutkinnan jarrutukselle.
Brisard kertoo O'Neillin sanoneen heille, että "islamilaisen terrorismin tutkinnan pääesteinä olivat yhdysvaltalaisten öljy- yhtiöiden edut ja Saudi-Arabian rooli terrorismissa."
Kirjoittajien mukaan Yhdysvaltain hallituksen päätavoite Afganistanissa oli vakiinnuttaa Taleban-hallituksen asema ja turvata pääsy Keski-Aasian öljy- ja kaasuvarojen kimppuun.
Viime elokuuhun saakka Yhdysvaltain hallitus piti talebanien hallitusta "Keski-Aasian vakauden lähteenä, joka tekisi mahdolliseksi öljyputken rakentamisen Keski-Aasian halki", kirja kertoo.
Öljyputki olisi ulottunut Turkmenistanin, Uzbekistanin ja Kazakstanin rikkailta öljykentiltä Afganistanin ja Pakistanin halki Intian valtamerelle.
Kirja muistuttaa, että Keski-Aasian öljy- ja kaasuvarannot ovat aiemmin olleet Venäjän hallinnassa. "Bushin hallitus halusi muuttaa tilanteen."
Taleban kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain tarjoamia ehtoja, joihin sisältyi lupauksia ryhmän poliittisesta tunnustamisesta ja taloudellisesta avustamisesta. Siksi neuvottelujen perussyynä ollut "energiaturvallisuus muuttui sotilaalliseksi", kirjailijat sanovat.
"Siinä neuvottelujen vaiheessa Yhdysvaltain edustajat ilmoittivat talebaneille, että 'te joko hyväksytte tarjoamamme kultaisen maton tai me hautaamme teidän pommimaton alle'", Brisard kertoo.
Kirjan mukaan Bushin hallitus aloitti neuvottelut Talebanin kanssa viime helmikuussa, heti valtaan tultuaan. USA:n ja Talebanin edustajat tapasivat useaan otteeseen Washingtonissa, Berliinissä ja Islambadissa.
Kiillottaakseen julkista kuvaansa Yhdysvalloissa Taleban jopa palkkasi amerikkalaisen Laila Helmsin PR-tehtäviinsä. Kirjailijoiden mukaan Helms on perillä myös Yhdysvaltain salaisten palvelujen toiminnasta, sillä hänen setänsä Richard Helms johti aiemmin keskustiedustelupalvelu CIA:ta.
Kirjan mukaan USA:n ja talebanien viimeinen tapaaminen oli elokuussa, viisi viikkoa ennen Yhdysvaltoihin kohdistuneita terrorihyökkäyksiä. Yhdysvaltain ulkoministeriössä Keski-Aasian asioista vastaava Christina Rocca tapasi Talebanin Pakistanin suurlähettilään maan pääkaupungissa Islamabadissa.
Kirjan tekijöillä on laajat tiedot salaisten palvelujen toiminnasta. Brisard johti 1990-luvun lopulle asti ranskalaisen suuryrityksen Vivendin taloudellisen analyysin ja strategian osastoa. Hän on työskennellyt myös Ranskan salaiselle palvelulle ja laatinut sille 1997 raportin bin Ladenin johtamasta al-Qaida- verkostosta.
Dasquie on tutkiva journalisti ja internetissä ilmestyvän Intelligence Online -uutispalvelun julkaisija.
He kertaavat kirjassaan myös Bushin ja tämän avustajien vankat kytkennät öljyteollisuuteen. Bushin suvun vauraus kumpuaa Texasin öljykentiltä. Varapresidentti Dick Cheney johti viime vuoden loppuun asti öljyteollisuuden alihankkijana toimivaa Halliburn-yhtiötä.
Bushin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Condoleeza Rice toimi 1991-2000 johtajana Chevronissa. Kauppaministeri Donald Evans ja energiaministeri Stanley Abraham olivat toisen öljyjätin Tom Brownin palveluksessa.
Brisard ja Dasquie kiistävät Yhdysvaltain väitteen, että se olisi nostanut syytteen bin Ladenia vastaan jo 1998. "Itse asiassa ensimmäinen valtio, joka nosti virallisen syytteen häntä vastaan oli Libya, ja syynä oli terrorismi", Dasquie sanoo.
"Bin Laden halusi asettua Libyaan 1990-luvun alussa, mutta Muammar Gaddafin hallitus esti sen. Siitä raivostunut bin Laden järjesti Libyassa terrori-iskuja, muun muassa Gaddafin murhayrityksiä", kirjailija kertoo.
Hänen mukaansa Libyan voimakkaimpana toisinajattelijoiden järjestönä pidetty islamilainen taisteluryhmä (IFG) pitää majaansa Lontoossa ja on suorassa yhteydessä bin Ladeniin.
"Gaddafi vaati Interpolia jäljittämään IFG:tä ja bin Ladenia, mutta jäi vaille vastakaikua. IFG:n jäsenet asuvat edelleen avoimesti Lontoossa."
Kirja vahvistaa aiemmat tiedot, joiden mukaan Afganistanin tilanteesta alkuvuodesta käydyissä neuvotteluissa toimi välittäjänä YK:n pääsihteerin erityisedustaja Francesc Vendrell.
Neuvotteluista käytettiin nimeä 6+2, sillä osanottajina olivat Yhdysvallat ja Venäjä sekä Afganistanin kuuden naapurimaan edustajat. "Tosinaan pöydän äärellä istuivat myös Talebanin edustajat", kirja kertoo.
Tiedon on vahvistanut myös Pakistanin entinen ulkoministeri Naif Naik. Hän sanoi Ranskan televisiossa marraskuun alussa, että heinäkuussa Berliinissä käydyissä 6+2-neuvotteluissa pohdittiin kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamista Afganistaniin.
"Jos talebanit olisivat hyväksyneet tämän koalition, he olisivat saaneet kansainvälistä apua välittömästi. Ja öljyputket Kazakstanista ja Uzbekistanista olisivat toteutuneet", Naik sanoi.
Hän väitti myös, että Yhdysvaltoja neuvotteluissa edustanut Tom Simons uhkaili avoimesti Talebania ja Pakistania.
Naik väittää Simonsin sanoneen, että "joko talebanit käyttäytyvät, kuten kuuluu, tai Pakistan taivuttaa ne tekemään niin. Muuten me käytämme toista mahdollisuutta." Naikin mukaan Simons käytti myös termiä "sotilaallinen operaatio."
