Kairo,, 02.01.95 (IPS) – Pieni Netzarimin juutalaissiirtokunta sijaitsee Lähi-idässä Gazan kaistaleen syrjäisillä hiekkadyyneillä. Palestiinalaisille tuo aidattu alue symboloi vihattua Israelin miehitysvaltaa, joka alkoi vuoden 1967 sodasta.
Syksyllä 1993 aikaansaatu Lähi-idän rauhansopimus antoi Gazan arabialueet palestiinalaisten hallintaan. Nezarim on sen jälkeen joutunut toistuvasti rauhansopimusta vastustavien palestiinalaisryhmien hyökkäysten kohteeksi.
Luopuminen Netzarimista on Israelille mahdoton ajatus. Sitä pidettäisiin ensi askeleena tiellä, joka johtaisi arabialueiden miehityksen purkamiseen kokonaan. Siihen Israel ei ole vielä valmis.
"Noiden maiden jättäminen on meille hyvin vaikeata. Unelmamme oli asuttaa alue ja tehdä siitä turvallinen koti kaikille", selittää Joshua Teitelbaum Tel Avivin yliopistosta.
Gazassa asuu vain 3 000 juutalaista. Toisella Israelin miehitysalueella Jordanjoen länsirannalla heitä on sen sijaan 120 000. Länsirannan paljaille kukkuloille rakennetut upouudet juutalaissiirtokunnat näyttävät enemmän tieteiselokuvan linnoituksilta kuin ihmisasumuksilta. Tämän alueen tuleva hallinto on paljon visaisempi kysymys kuin Gazan ja kädenvääntö siitä jatkuu Israelin ja palestiinalaisten Kairossa käytävissä neuvotteluissa.
Palestiinalaiset jakautuvat melko tasaisesti kahdelle miehitysalueelle: Gazassa heitä asuu 850 000 ja Länsirannalla 1,2 miljoonaa.
Israel tarjoutui äskettäin vetämään joukkonsa arabikaupungeista muutaman päivän ajaksi, jotta Jasser Arafatin johtamat palestiinalaiset voisivat pitää vaalit. Kukaan ei yllättynyt siitä, että Arafat torjui ehdotuksen.
Tarjous oli merkki siitä, että Israel ei edelleenkään pysty sulattamaan ajatusta lopullisesta vetäytymisestä arabialueilta.
Israelin armeija sanoo, että joukkojen poistaminen miehitysalueilta veisi kolmesta kuuteen kuukautta. Jopa Israelin pääministeri Jitzhak Rabin myöntää, että Länsirantaan takertuminen ei anna turvallisuustakuita Israelille.
Israelin hallitusta huolestuttaakin eniten Länsirannan 120 000 juutalaisen siirtokuntalaisen turvallisuus. Valtaosa heistä on muuttanut alueelle pikemminkin taloudellisista kuin ideologisista syistä.
Neuvottelut Gazan kaistaleen 3 000 juutalaisen turvallisuudesta veivät seitsemän kuukautta eli neljä kuukautta aiottua pidempään. Länsirannan juutalaisten kohtalosta neuvotteleminen uhkaa muodostua loputtomaksi painajaiseksi.
"Me emme mieluiten kohtaisi koko ongelmaa. Vyyhti on niin suuri ja sotkuinen, että sen ratkaiseminen on valtava tehtävä, koska jokainen pieni yksityiskohta on selvitettävä", sanoo Dan Schueftan Haifan yliopistosta.
Israelilaiset tutkijat arvioivat, että siirtokuntalaisista kymmenisentuhatta on kovan linjan poliittisia aktivisteja. Tuhannet muut kannattavat heitä, mutta vain moraalisesti. Enemmistö juutalaisista muutti miehitysalueille halpojen asuntojen vuoksi ja suostuisi lähtemään sieltä käypää korvausta vastaan.
Eristääkseen kaksi väestönosaa toisistaan Israel on ehdottanut Länsirannalle samanlaista järjestelyä kuin Gazassa. Se tarkoittaa ohikulkutien rakentamista jokaiseen palestiinalaiskaupunkiin, jotta juutalaiset voivat välttää niitä. Teillä partioivat sekä israelilaiset että palestiinalaiset poliisit.
Ulkopuolisen silmissä järjestely näyttää kaikessa monimutkaisuudessaan lähestulkoon naurettavalta.
Gazassa israelilaisten täytyy rakentaa kaksi siltaa alueen tärkeimmän etelästä pohjoiseen vievän tien yli yhdistääkseen tien länsipuolella sijaitsevat siirtokunnat itäpuolelle jäävään Israeliin. Länsirannalla samanlaisia operaatioita olisi tehtävä satapäin, jos arabit ja juutalaiset halutaan pitää erossa tosistaan.
Vaihtoehtoisiakin ratkaisumalleja on esitetty. Molemmat osapuolet pitävät suurimpien siirtokuntien purkamista epätodennäköisenä. Mutta jos Israel nirhaisi itselleen kapean siivun Länsirannan maa-alueesta, se saisi samalla lähes 70 prosenttia siirtokuntalaisista.
Suunnitelma ei miellytä palestiinalaisia, koska se veisi heiltä maata. Israel voisi kuitenkin antaa vastalahjaksi kaistaleen omaa maataan alueelta, jolla väestön enemmistö on arabeja. Ajatus maiden vaihdosta on kuitenkin vasta kypsyttelyn asteella.
Siirtokuntien ohella Israelin ja palestiinalaisten neuvotteluja hiertää kysymys Jerusalemin omistuksesta. Israel vaatii itselleen koko Jerusalemia, mutta palestiinalaiset katsovat, että sen itäosa on heidän pääkaupunkinsa. Palestiinalaisten vaatimuksilta vei pohjaa Israelin ja Jordanian joulun alla solmima rauhansopimus, joka antaa Itä- Jerusalemissa sijaitsevat muslimien pyhät paikat Jordanian valvontaan.
Israel luultavasti voittaa kiistan Jerusalemista, sillä juutalaiset muodostavat väestön enemmistön jopa kaupungin itäosassa, jossa asuu myös 300 000 arabia. Jordania yrittänee hyödyntää Jerusalemissa samaansa jalansijaa kasvattaakseen vaikutusvaltaansa Länsirannalla, joka kuului Itä-Jerusalemin ohella sille vuoteen 1967 asti. Palestiinalaiset voivat yrittää esittää vastaväitteitä, mutta varsin vähin toivein. (Inter Press Service)
