Nairobi, 03.12.01 (IPS) – YK on esittänyt vetoomuksen 83 miljoonan dollarin (556 miljoonan markan) hätäavun saamiseksi Somaliaan. Maailmanjärjestö luonnehtii Somalian tilannetta unohdetuksi katastrofiksi.
Kuivuuden ohella Somalian tilannetta pahentaa nyt se, että ulkomailla asuvien somalialaisten rahalähetykset kotiin ovat vähentyneet. Niitä välittävä al-Barakaat-yhtiö on joutunut Yhdysvaltain mustalle listalle epäiltynä yhteyksistä islamilaisiin terroristeihin.
Pitkään jatkunut sisällissota ja toistuvat kuivuudet ovat tehneet Somaliasta yhden maailman köyhimmistä maista. Nyt kuivuus on iskenyt jälleen, ja noin 750 000 ihmistä on ruoka-avun tarpeessa viljasadon epäonnistumisen seurauksena.
Avun tarjonta Somalialle on YK:n mukaan vähentynyt, mutta järjestö kamppailee tilanteen muuttamiseksi. Somalia johtaa jo ennestään esimerkiksi tilastoja äitiyskuolleisuudesta.
YK:n nyt pyytämä hätäapu on tarkoitettu Somaliaan sekä humanitaariseksi että kehitysavuksi. Huomattava osa Somalian asukkaista on kansainvälisten järjestöjen avun varassa niin terveydenhoidon, koulutuksen kuin vesihuollonkin suhteen.
Somalian taloutta rasittavat kiivas inflaatio ja kielto viedä karjaa tärkeimmille markkina-alueille Persianlahden maihin. Al- Barakaat-yhtiön varojen jäädyttäminen Yhdysvalloissa pahensi ahdinkoa entisestään.
Yhdysvallat väittää, että Barakaat rahoitti Osama bin Ladenin toimintaa. Sen jälkeen kun USA kielsi yhtiön toiminnan, rahalähetykset ulkomailta Somaliaan ovat YK:n mukaan puolittuneet.
Kyse on Somalian tärkeimmästä tulonlähteestä. YK arvioi vuotuiset rahalähetykset Somaliaan noin 500 miljoonaksi dollariksi (3,4 miljardiksi markaksi), mikä on kuusi kertaa enemmän kuin järjestön Somalialle pyytämä hätäapu.
Gianfranco Rotigliano YK:n lastenrahastosta Unicefista uskoo, että somalit löytävät ennen pitkää uusia keinoja kanavoida rahaa kotimaahansa. "Lähiviikkoina on kuitenkin odotettavissa hankaluuksia, joihin meidän on varauduttava", hän sanoo.
Viime kuukaudet jatkuneen terrorismin vastaisen sodan aikana Yhdysvalloista on kantautunut tietoja, joiden mukaan maa saattaisi hyökätä myös Somaliaan, koska sitä epäillään yhteyksistä bin Ladenin al-Qaida-verkostoon.
Somalian pääministeri Hassen Abshir Farah on vakuuttanut, ettei Somaliassa ole terroristien tukikohtia.
YK:n pääsihteerin erityisedustajana Somaliassa toimiva David Stephen kertoo, ettei hän ole tavannut siellä ketään, joka olisi ilmaissut avoimesti tukensa bin Ladenille.
Stephenin mielestä Yhdysvalloissa tapahtuneet iskut osoittavat, miten tärkeätä on auttaa Somalian kaltaisissa maissa asuvia ihmisiä.
"Syyskuun 11. päivän tapahtumien myönteinen seuraus voisi olla se, että maailma ymmärtää, miten vaarallista on antaa jonkin valtion murentua ja romahtaa," Stephen pohtii.
Hänen mukaansa on vaarallista jättää ihmiset heitteille, sillä he lähtevät etsimään apua eri suunnilta. "Yksi viime kuukausien opetuksista saattaisi olla se, että kansainvälisen yhteisön velvollisuus on estää valtioiden romahtaminen", hän jatkaa.
Toiveet eivät kuitenkaan ole korkealla sen suhteen, että Somalia saisi tarvitsemansa avun. Viime vuonna YK:n Somalialle pyytämä summa oli 130 miljoonaa dollaria (871 miljoonaa markkaa), mutta siitä saatiin kokoon vain viidesosa.
Maailman rikkain valtio, Yhdysvallat, tuskin ainakaan auttaa. George W. Bush ilmoitti presidentiksi tullessaan, ettei Afrikka kuulu hänen hallituksensa painopistealueisiin. Asiantuntijat arvioivat, että terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat kääntyy muutenkin entistä enemmän sisäänpäin.
Lisäksi Yhdysvaltain ja Somalian välejä myrkyttävät yhä 1990- luvun alun tapahtumat. Tuolloin Somaliassa surmattiin 18 amerikkalaissotilasta, jotka osallistuivat yritykseen rauhoittaa maa ja turvata avun perillemeno. Nyt kytevät epäilyt terrorismikytkennöistä eivät paranna tilannetta.
Vaikka humanitaarinen tilanne Somaliassa on heikentynyt kuluvana vuonna, YK on supistanut avustusohjelmiaan siellä. Sen mukaan Somalian poliittinen ympäristö "ei ole kypsä ottamaan vastaan ylimenovaiheeseen ja jälleenrakennukseen tarvittavaa tuntuvaa rahoitusta."
Somalian siirtymistä rauhaan ja vakauteen perustettiin johtamaan ylimenovaiheen hallitus. Se on kuitenkin saanut hallintaansa vain noin kymmenesosan maasta, ja oppositiovoimat jatkavat hyökkäyksiään.
Somalian pohjoisosissa sijaitsevat Somalimaa ja Puntland ovat julistautuneet omiksi valtioikseen, mutta vakaus horjuu niissäkin. Puntlandissa entinen presidentti, eversti Abdullah Yusuf yrittää syrjäyttää vastikään seuraajakseen nousseen Juma Ali Juman.
Sekavat olot vaikeuttavat avustusjärjestöjen toimintaa. Esimerkiksi YK:n kansainvälistä henkilökuntaa on vain Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa ja Baidoassa Etelä-Somaliassa.
(Inter Press Service)
