Damaskos, 03.12.01 (IPS) – Uskoville muslimeille 16.11. alkanut ramadan merkitsee pyhää kuukautta, jolloin pidättäydytään kaikista aistinautinnoista päivänvalon aikaan. Päivittäisen paaston päättävä iftar on kuitenkin muuttunut monen muslimin elämässä iloiseksi mässäilyjuhlaksi.
Yhä useampi perhe lähtee auringonlaskun jälkeen kotoaan viettääkseen iftaria ravintolan tai kahvilan herkkuja notkuvissa pöydissä. Ulkona illastamisen suosion kasvaessa jotkut ovat keksineet pystyttää suuria telttoja, joissa on ruoan ohella tarjolla erilaista viihdeohjelmaa.
"Ruoka, perheen yhdessäolo, uskovaisten keskinäinen solidaarisuus ja köyhien auttaminen ovat aina kuuluneet perinteeseen. Niitä ei löydy pyhistä teksteistä, mutta ne ovat muslimien perinnäistapoja", Damaskoksen yliopistossa islamia opiskellut Radwan Salem kertoo.
"Parin viime vuosikymmenen aikana iftarin ympärille on syntynyt uusia tapoja. Painopiste on siirtynyt yhteisiin tilaisuuksiin ja herkutteluun. Ramadanin aikana teemme vähemmän työtä ja syömme enemmän kuin muulloin. Solidaarisuus rikkaiden ja köyhien kesken korostuu, joten iftarit ovat entistä laajempia. Sekä ruokaa että ihmisiä on aina vain enemmän", hän jatkaa.
Ramadan juontuu 600-luvulta, jolloin Koraanin teksti paljastettiin profeetta Muhammedille. Arabiankielen sana ramd tarkoittaa poltettua, ja se viittaa sekä syntien palamiseen että kesän kuumuuteen, johon ensimmäinen ramadan ajoittui. Paaston alkamisaika siirtyy joka vuosi 11 päivää edellisvuotista aiemmaksi.
Alkuperäisessä muodossaan ramadan tarkoitti asketismin aikaa, jolloin uskovat pyrkivät puhdistautumaan. Paaston ohella korostettiin köyhien auttamista ja hyviä tekoja.
Muhammedin aikaan paasto keskeytettiin auringon laskiessa. Silloin iftar tarkoitti taatelin syömistä ja vesitilkan juomista.
Taatelit kuuluvat yhä iftariin, mutta niiden ohella nautitaan lukuisia muita ruokalajeja. Monen korvissa iftar merkitseekin nykyisin suuria pitoja.
"Hotellissa järjestetyn iftarin kaltainen tilaisuus on mainio, koska se kokoaa ihmiset yhteen. Mutta telttajuhlat, joissa juodaan ja tanssitaan maallisen musiikin tahdissa, eivät kuulu ramadaniin", historioitsija Samir Ghani tulkitsee.
Uskonnolliset opettajat, sheikit, kantavat huolta ramadanin maallistumisesta ja koettavat perjantairukouksissa painottaa kuukauden uskonnollista alkuperää.
"On totta, että iftarista on tullut enemmän juhlintaa kuin uskontoa", Damaskoksen Qanawat-moskeijan sheikki Abu al-Nour Khorseed myöntää.
"Sen sijaan että rukoilisivat ja keskittyisivät puhdistautumaan synneistä ihmiset kilpailevat parhaista juhlista, pelaavat korttia tai backgammonia ja juopottelevat. Se on vastoin ramadanin henkeä. Muslimien pitäisi keskittyä uskontoon", hän sanoo.
Khorsheed pitää kuitenkin ramadanin muuttumista normaalina sopeutumisena nykyaikaan. Hänen mukaansa sosiaalisen puolen painottuminen kuukauden vietossa on tehnyt siitä suositumman kuin koskaan ennen. Arvioidaan, että tänä vuonna ramadania viettää 60 prosenttia muslimeista.
Yksi tuoreista "käännynnäisistä" on 25-vuotias syyrialainen liikemies Ali Amin. Hän kertoo aloittaneensa paastoamisen muutama vuosi sitten, koska "sattumoisin" useimmat ystävätkin tekivät niin.
"Aiemmin olin joskus paastonnut muutaman päivän ramadanin aikana, mutta tosissani ryhdyin siihen vasta ystävieni innostamana. Se oli hauskaa ja teki todella hyvää elimistölleni. Vaikutus oli tasapainottava sekä fyysisesti että henkisesti", Amin kertoo.
Iftar-juhlista hän ei kuitenkaan pidättäydy. "Pidän hauskaa", hän vakuuttaa pohtien, että paasto on hänelle enemmän fyysinen kuin moraalinen asia. "Jos haluaisin pidättyä syntisistä teoista, sitä pitäisi jatkaa läpi vuoden. En halua olla tekopyhä ja lopettaa kuukaudeksi."
Aminin ikätoveri, taksinkuljettaja Hassan Turabilsi on noudattanut perinteistä ramadan-paastoa pienestä pitäen. Hänelle kyse on paljolti perheen traditiosta, joten illanvietot ulkona eivät tule kysymykseen.
"Asiaan kuuluu, että perheet vierailevat toistensa luona iftarin aikana tai sen jälkeen. Mikäli mahdollista, köyhille on annettava almuja ja ruokaa", Turabilsi sanoo.
Khorseed selittää viime vuosikymmenten muutoksia ramadanin vietossa "identiteettikriisillä".
"Se on osittain globalisaation seurausta. Eri yhteisöt pyrkivät osoittamaan keskinäistä solidaarisuuttaan erilaisilla symbolisilla teoilla. Jokainen muslimi haluaa näyttää olevansa muslimi, samoin tekevät kristityt, hindut ja muut. Uskonnollisiin perinteisiin osallistumisesta on tullut identiteetin ja yhtenäisyyden osoitus."
(Inter Press Service)
