Lontoo, 30.04.97 (IPS) – Oman poliittisen tulevaisuuden turvaaminen on Iranin hallitsevan eliitin päähuolenaiheena toukokuun lopulla pidettävien presidentinvaalien alla. Lyhyellä tähtäimellä se merkitsee otteen pitämistä islamilaisen tasavallan kahdesta kilpailevasta valtarakenteesta, maallisesta ja uskonnollisesta.
Pitkällä aikavälillä poliittista tulevaisuutta on vain niillä, jotka pystyvät kalastamaan ääniä nuorilta, sillä miltei puolet Iranin väestöstä on syntynyt vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen.
Iranin johto ei koskaan vienyt loppuun 1979 aloitettua vallankumousta. Pian shaahin vallasta syöksemisen jälkeen maa juuttui pitkään sotaan naapurinsa Irakin kanssa. Vanhojen valtarakenteiden murtamista jarruttivat lisäksi maan uskonnollisen valtaeliitin sisäiset kiistat.
Islamilaiset valtaelimet luotiinkin vanhojen, vallankumousta edeltäneeltä ajalta periytyvien rakenteiden rinnalle. Esimerkkejä löytyy kaikilta aloilta: armeijan niskaan hengittävät vallankumouskaartit ja siviilioikeuden elimiä varjostavat vallankumoustuomioistuimet.
Myös virallisella taloudella on varjonsa: vaikutusvaltaiset puoliviralliset hyväntekeväisyyssäätiöt eli bonyadit. Niistä suurimmalla, osattomien säätiöllä, on omaisuutta noin 60 miljardin markan arvosta. Se on maan suurin taloudellinen yksikkö kansallisen öljy-yhtiön jälkeen.
"Iranin valtarakenne on kuin epäsymmetrisistä osista koottu luuranko", sanoo Hooshang Amirahmadi New Jerseyn Rutgersin yliopistosta.
"Se koostuu monista toisiinsa liittyvistä ja itsenäisistä kehistä. Tällä hajautetulla, lähes feodaalisella valtarakenteella on historialliset juuret Iranissa. Se oli olemassa myös shaahien aikana, vaikkakaan ei yhtä silmiinpistävänä kuin nykyisin", hän jatkaa.
Iran on islamilainen tasavalta, jonka perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä vallankumouksen jälkeen 1979. Perustuslakia uudistettiin 1989. Se määrittelee vallan kolmijaon toimeenpanevaan, lakia säätävään ja tuomiovaltaan.
Todellisuus on kuitenkin lakia monimutkaisempi. Iranilla on sekä presidentti että hengellinen johtaja. Vaaleilla valitun parlamentin ohessa toimii useita muita elimiä, joiden tarkoituksena on varjella valtion islamilaista luonnetta. Niihin kuuluvat perustuslakia valvova neuvosto, asiantuntijoiden kokous sekä koko ajan vaikutusvaltaansa lisännyt maan etua valvova neuvosto.
Korkein valta on Iranissa annettu hengelliselle johtajalle. Uskonnolliset valtaelimet käsittelevät kaikki mahdolliset hallintojärjestelmän muutokset ja johtajien keskinäiset kiistat. Teoriassa yhteiskunta on järjestetty jumalallisen lain mukaan, ja kaiken poliittisen toiminnan tarkoituksen on Jumalan tahdon toteuttaminen.
Iranin hengellisenä johtajana toimi kesään 1989 asti ajatollah Ruhollah Khomeini, ja hänen seuraajakseen valittiin ajatollah Sayed Ali Khamenei. Tällä on myös kaikkien maailman shiiamuslimien johtajan titteli, vaikka jotkut Iranin ulkopuoliset islamin tuntijat kyseenalaistavat sen.
Vuonna 1982 Iraniin perustettiin 83-jäseninen asiantuntijoiden kokous. Se valitaan vaaleilla joka kahdeksas vuosi, mutta äänestysvilkkaus jäi 1990 vain 43 prosenttiin. Elimen tehtävänä on tulkita perustuslakia ja valita hengellinen johtaja.
Iranin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla joka neljäs vuosi. Hän on hallituksen pää ja nimittää ministerit, jotka parlamentin on tosin hyväksyttävä. Toukokuun 23. päivän presidentinvaaleissa tapahtuu vallanvaihdos, sillä nykyinen presidentti Hashemi Rafsanjani ei voi olla enää ehdokkaana hallittuaan sallitut kaksi kautta.
Vuoden 1993 vaaleissa Rafsanjani sai 63 prosenttia äänistä. Iranin 29 miljoonasta äänioikeutetusta kävi uurnilla vajaat 58 prosenttia.
Iranin 270-jäseninen parlamentti eli majlis valitaan neljän vuoden välein, viimeksi 1996. Parlamenttiin samoin kuin asiantuntijoiden kokoukseenkin pyrkivien ehdokkaiden on saatava 12-jäsenisen perustuslakia valvovan neuvoston hyväksyntä.
Neuvoston jäsenistä puolet edustaa islamilaista papistoa, ja elimen tehtävänä on tutkia ehdokkaiden uskonnolliset ansiot. Myös kaikkien parlamentin säätämien lakien on saatava neuvoston hyväksyntä ennen kuin ne astuvat voimaan.
Parlamentin ja neuvoston välillä on jatkuvasti erimielisyyksiä. 1980-luvun puolivälissä neuvosto hylkäsi niin monia lakeja, että ajatollah Khomeini perusti vielä yhden elimen, maan etua valvovan neuvoston, välittämään kiistoissa. Silti viime vuoden parlamenttivaalien alla puolet ehdokkaista hylättiin uskonnollisten syiden nojalla.
Maan etua valvova neuvosto on sittemmin ryhtynyt omia aikojaan lainlaatijaksi. Eräiden tarkkailijoiden mukaan neuvoston valta on kasvussa, ja se saattaa uhata presidentin asemaa. Neuvosto toimii hengellisen johtajan työkaluna, sillä tämä nimittää sen jäsenet ja kutsuu neuvoston koolle.
"Kun Khomeini kuoli 1989, perustuslakia muutettiin ja maan etua valvovasta neuvostosta tehtiin eräänlainen perustuslaillinen elin, johdon neuvonantaja", selittää Behjan Khajepour-Khouei. Hän toimii Menas Associatesin Iran Focus -julkaisun toimittajana Teheranissa.
"Khamenein uuden määräyksen mukaan maan etua valvovasta neuvostosta tulee Iranin tärkein poliittinen elin. Hän sanoo, että siitä tulee johdon korkein neuvonantaja, ja minun käsittääkseni se merkitsee neuvoston asettamista presidentin yläpuolelle", Khajepour-Khouei arvioi.
Maan etua valvovaan neuvostoon kuuluu 26 Khamenein suoraan nimittämää jäsentä sekä majlisin ja oikeuslaitoksen johtajat ja maan presidentti. Lisäksi mukana ovat perustuslakia valvovan neuvoston kuusi pappisjäsentä sekä tilapäisinä jäseninä kulloinkin käsiteltävinä olevista asioista vastaavia ministereitä.
Erään arvoin mukaan maan etua valvovan neuvoston vallan lisääminen on johdon yritys vähentää Iranin kauppiasluokan eli "basaarin" valtaa.
Vapaata kauppaa kannattavat kauppiaat ovat ottaneet yhä aktiivisemman roolin Iranin politiikassa ja heillä on liittolaisineen jo enemmistö parlamentissa.
"Basaari" on tukenut vahvasti parlamentin puhemiehen Nateq Nourin presidenttiehdokkuutta. Monet kuitenkin pelkäävät, että Nouri ei saa nuorison ääniä. Nuoret ovat kyllästyneet vallankumousretoriikkaan eivätkä he muista shaahin ajan vääryyksiä. Heille maan nykyinen talouslama ja työttömyys ovat tärkeimmät poliittiset kysymykset.
Vuosina 1979-95 Iranin väestö on miltei kaksinkertaistunut 35 miljoonasta 60 miljoonaa. Valtavat joukot vuoden 1979 jälkeen syntyneitä nuoria vyöryy lähivuosina työmarkkinoille. Ja jos työtä ei löydy, he voivat purkaa turhautumistaan vaaleissa.
Kauppiaille on tarjottu paikkoja maan etua valvovaan neuvostoon, jotta he luopuisivat Nourin tukemisesta ja antaisivat Mohammad Khatamen voittaa presidentinvaalit. Entinen ministeri Khatame on Iranin valtaeliitin vasemmisto- ja keskustasiiven ehdokas, ja hänen uskotaan vetoavan parhaiten nuoriin. (Inter Press Service)
