Nairobi, 24.12.97 (IPS) – Wangari Maathai -niminen kenialaisnainen tunnetaan ympäri maailmaa ympäristöaktivistina ja menestyksekkään metsänistutusliikkeen esitaistelijana. Nyt hän on ehdolla maansa presidentinvirkaan, mutta voittaa tarkkailijoiden mukaan korkeintaan parlamenttipaikan.
Green Belt Movement -ympäristöliikettä Keniassa johtava Maathai liittyi vaalitaistoon myöhään, vasta marraskuussa, kun vaalit pidetään jo 29. joulukuuta. "Lähdin mukaan, koska ihmiset pyysivät minua ehdokkaaksi", hän selittää.
Tämä 57-vuotias nainen on saanut ympäristö- ja ihmisoikeusasioihin liittyvistä ansioistaan ainakin 14 kansainvälistä palkintoa, mutta kotimaan politiikkakaan ei ole hänelle vierasta.
Vuonna 1992 kansalaisryhmät taivuttelivat Maathaita niin ikään presidenttiehdokkaakseen, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta ja ponnisteli sen puolesta, että Kenian hajallaan olleet oppositiopuolueet yhdistyisivät yhden ehdokkaan taakse.
Oppositio ei kuitenkaan saanut rivejään kokoon asettaakseen yhden vastaehdokkaan presidentti Daniel arap Moille, joten tämä korjasi potin ja johtaa maata edelleen Kanu-puolueensa avulla.
Maathai valmistui biologian tohtoriksi 1971 ensimmäisenä naisena itäisessä ja Keski-Afrikassa. Sittemmin hän toimi eläintieteen professorina Nairobin yliopistossa.
Maathai on nyt marraskuussa perustamansa liberaalipuolueen (LPK) presidenttiehdokkaana ja pyrkii sen riveistä myös parlamenttiin Tetun vaalipiiristä, joka sijaitsee 200 kilometriä pohjoiseen maan pääkaupungista Nairobista.
Poliittiset tarkkailijat eivät usko Maathain mahdollisuuksiin. "Maathai astuu vihamieliselle ja tiuhaan kansoitetulle politiikan näyttämölle, jossa voivat voittaa vain pelurit. Tilanne on aivan toinen kuin ympäristöpiireissä, joissa arvostetaan hänen luotettavuuttaan", arvioi Sunday Nation -lehden poliittinen kommentaattori Kwendo Opanga.
Maathain nimi tuli kenialaisille tutuksi 1980-luvun lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa, jolloin hän kampanjoi äänekkäästi sitä vastaan, että valtion metsiä jaettiin maan rikkaan eliitin jäsenille arveluttavin perustein.
Vuonna 1992 Maathai auttoi etnisten konfliktien pakoon ajamia ihmisiä palaamaan kotiin ja joutui useisiin yhteenottoihin poliisin kanssa. Sen jälkeen hän katosi julkisuudesta.
Eräät tarkkailijat pelkäävät, että liittymällä presidentinvaalitaistoon Maathai pilaa toisen naisehdokkaan Charity Ngilun voitonmahdollisuudet. Ngilu edustaa sosiaalidemokraatteja ja ilmoittautui ensimmäisenä naisena 15 presidenttiehdokkaan joukkoon.
Ngilu on 45-vuotias yrittäjä ja kansanedustaja, jonka uskotaan saavan paljon kannatusta naisilta ja varsinkin maaseudulta. Toisaalta myös kaupunkilaiset ylistävät hänen rohkeuttaan murtaa myytti, jonka mukaan nainen ei voisi pyrkiä maan korkeimpaan virkaan.
Ngilu valittiin 1992 parlamenttiin Kitui Centralin alueelta 300 kilometriä Nairobista itään. Monien mielestä hän on ainoa presidenttiehdokas, joka voi estää itsevaltaisen Moin uudelleenvalinnan.
Maathai ei näe tilanteessa mitään pahaa. "Naiset pitävät kilpailusta ja sitähän vaalit ovat. Tärkeintä on, etteivät kenialaiset vaalipäivänä äänestä nimenomaisesti naista vaan uutta johtajaa itselleen."
"En tiedä, kuinka suosittu olen. Sen kenialaiset päättävät 29. joulukuuta", Maathai jatkaa.
Hän joutui vaikeuksiin taannoisessa lehdistötilaisuudessaan kerrottuaan, että LPK ei ole laatinut omaa puolueohjelmaa vaan nojautuu Green Belt Movementin linjaan.
"Jos kenialaisilta kysytään, mitä liike tekee, useimmat vastaavat, että se istuttaa puita", irvaili eräs tarkkailija.
Maathai on kuitenkin luvannut, että hänen asialistallaan on aiheita, joihin Moin hallitus ei ole tarttunut, kuten ympäristötuhot, perusrakenteet, köyhyys, sairaudet ja talonpoikien riisto.
Monet kenialaiset uskovat, että Maathai ei yllä lähellekään presidentinvirkaa, mutta voittaa ansioillaan lohdutuspalkinnon eli kansanedustajan paikan. (Inter Press Service)
