Washington, 24.12.97 (IPS) – Maapallon väestönkasvu on hidastunut viime vuosina, mutta tutkijoiden mukaan puhtaan veden saantia ei silti ole varmistettu kaikille planeettamme asukkaille. Vesipula uhkaa paheta erityisesti Afrikan maissa ensi vuosituhannella.
"Maailman tuleva vesitilanne näyttää nyt valoisammalta kuin kaksi vuotta sitten, koska väestönkasvun uskotaan talttuvan monissa maissa. Silti on syytä muistaa, että nykyistä hitaammankin lisääntymisen oloissa vesipula kohtaa tulevaisuudessa useampia ihmisiä kuin nyt", selvittää Robert Engelman, joka osallistui tuoreen vesiennusteen laadintaan washingtonilaisessa Population Action International (PAI) -tutkimuslaitoksessa.
Raportti tuo hyviä uutisia esimerkiksi Intialle, jonka vesipulan ei enää uskota kärjistyvän siten kuin aiemmin pelättiin. Afrikan ja Lähi-idän konfliktien koettelemien alueiden vesiennuste on kuitenkin yhä synkkä.
Engelmanin mukaan tuleva väestönkasvu sanelee paljolti sen, kärsiikö maapallon asukkaista 25 vai peräti 60 prosenttia tulevaisuudessa vesipulasta, joka puolestaan haittaa niin ruuan tuotantoa kuin taloudellista kehitystäkin.
YK ja muut kansainväliset järjestöt näkevät väestönkasvun hidastumisen taustalla sen, että yhä useammat ihmiset haluavat supistaa perheensä kokoa samaan aikaan, kun ehkäisyvälineet ovat tulleet heidän ulottuvilleen. Lapsiluvun pienenemistä edistävät myös naisten koulutusmahdollisuudet, avioliiton solmimisen lykkääntyminen aiempaa myöhemmäksi, abortin laillistaminen, kaupungistuminen ja lapsikuolleisuuden aleneminen.
PAI:n mukaan takavuosina pelätyn "väestöräjähdyksen" riskit eivät kuitenkaan ole tyystin kadonneet. Afrikassa vesipulasta kärsii vuonna 2050 nykyiseen verrattuna nelinkertainen määrä ihmisiä eli lähes kaksi miljardia henkeä.
Vesipula voi muiden aiheuttamiensa ongelmien ohella toimia sytykkeenä konflikteille valtioiden tai alueiden välillä, raportissa varoitetaan. Se povaa, että vuoteen 2050 mennessä vedestä käydään kovaa kilpailua Lähi-idässä ja osissa Afrikkaa, joissa myös väestönkasvu jatkuu YK:n ennusteiden mukaan rivakkana.
Altteimpia vedestä johtuvien yhteenottojen puhkeamiselle ovat PAI:n mukaan Tigris- ja Eufratjoen seutu, Niilinlaakso sekä eteläinen Afrikka.
"Veden niukkuudesta kumpuavat taloudelliset kriisit ja alueelliset konfliktit muodostavat yhden suurimmista haasteista, joita kansainvälisellä yhteisöllä on edessään", ennustaa Engelman.
Eufratin vesiä pyrkivät kilvan hyödyntämään Irak, Syyria ja Turkki, joilla kaikilla on kunniahimoisia kehityssuunnitelmia niin keinokastelun kuin teollistamisenkin saralla. PAI povaa alueelle vesilähtöisiä konflikteja, jos noiden maiden yhteenlaskettu väestö kasvaa 50 prosenttia seuraavien 30 vuoden aikana, kuten ennustetaan.
Nykyisellään vesipula koettelee ankarimmin Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa, mutta se iskee myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jonka väestö kaksin- tai jopa kolminkertaistuu seuraavan 50 vuoden aikana.
Tulevan kymmenen vuoden aikana vesipulan uhreiksi todennäköisimmin joutuvat viisi maata sijaitsevat kaikki Afrikassa. Tutkijat näkevät vesikriisin enteitä Keniassa, Marokossa, Ruandassa, Somaliassa ja Etelä-Afrikassa.
Riitely on jo alkanut eteläisessä Afrikassa, jossa alueen kuivimpiin maihin kuuluva Namibia kiistelee naapurinsa Botswanan kanssa Okavangojoen vedestä.
PAI:n mukaan vesi ei ollut ongelma Namibian perinteisessä yhteiskunnassa, jossa maaseudun väki saattoi siirtyä toisen vesilähteen äärelle yhden ehdyttyä kuivalla kaudella. "Nykyisin nopea väestönkasvu ja tiuhaanasutut yhteisöt estävät vaeltavan elämäntavan", raportissa huomautetaan.
Turvatakseen kasvavan väestönsä vedentarpeen Namibia haluaa laajentaa jo ennestään mittavaa putkiverkostoaan ottamalla lisää vettä Okavangojoen yläjuoksulta, joka virtaa sen Angolan- vastaisella rajalla. Veden Namibia haluaa pumpata putkia ja kanavia pitkin aina pääkaupunkiinsa Windhoekiin asti.
Botswana valittaa, että Namibian vedenotto voisi vahingoittaa Okavangon suiston luonnoltaan monipuolisia suomaita, jotka ovat Botswanan tärkein turistinähtävyys, ja heikentää seudun ihmisten vesihuoltoa. Suistomaan asukkaat kirjoittivat joulukuussa Namibian hallitukselle kehottaen sitä etsimään vaihtoehtoisia vesilähteitä.
Myös Pohjois-Afrikassa sijaitseva Niilin vesistö uhkaa joutua entistä suuremman paineen alle, sillä seudun asukasmäärän odotetaan kasvavan nykyisestä 140 miljoonasta 340 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä.
Sen sijaan Intiassa, Pakistanissa, Sri Lankassa ja Salvadorissa väestönkasvun talttuminen helpottaa vesitilannetta, PAI ennustaa.
"Puhdas vesi on niukka luonnonvara maailmassa, jossa ihmisten määrä – ja tarpeet – ovat yhä kasvussa. Väestönkasvun hidastumisella Sri Lankan ja Salvadorin kaltaiset maat saavat kuitenkin kymmenen vuoden aikalisän ennen vesipulaa eli niillä on aikaa kehittää kipeästi kaivattuja vedensäästömenetelmiä", kiteyttää raportin laadintaan osallistunut Tom Gardener-Outlaw. (Inter Press Service)
