Moskova, 14.01.98 (IPS) – YK:n pakolaisvirasto varoittaa, että ihmisvirta Venäjälle jatkuu: maahan saapuu edelleen sekä pakolaisia ulkomailta että venäläisiä, jotka palaavat vuosikymmenten jälkeen entisten neuvostotasavaltojen alueelta.
Venäjän liittovaltioon muutti vuosina 1990-96 kolmesta neljään miljoonaa venäläistä alkuperää olevaa ihmistä entisen Neuvostoliiton alueelta, kertoo Christopher Carpenter, joka edustaa alueella YK:n pakolaisvirastoa (UNHCR).
Moni venäläinen menetti kansalaisuutensa, kun entiset neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi valtioiksi. Esimerkiksi Baltian maissa elää yhä 1,6 miljoonaa venäläistä, joista kaksi kolmasosaa on vailla asuinmaansa kansalaisuutta.
UNHCR arvioi, että noin 25 miljoonaa venäläistä asuu nykyisin Venäjän valtion rajojen ulkopuolella. Varsinkin Keski-Aasian maissa eläviä venäläisiä houkuttaa muutto Äiti-Venäjän helmoihin, ja tulenaralta Kaukasian alueelta moni joutuu pakenemaan etnisten konfliktien vuoksi.
Muuttoliike on tullut tutuksi myös useimmille muille entisille neuvostotasavalloille eli nykyisille Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) jäsenmaille. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) arvioi, että sisäiseen maanpakoon joutuneita ihmisiä on IVY:n alueella 1,1 miljoonaa.
Esimerkiksi Tshetsheniassa UNHCR on tarjonnut hätäapua noin 200 000:lle sodan jalkoihin jääneelle ihmiselle. Osa ei ole vieläkään päässyt palaamaan kotiin ja on jatkuvassa avun tarpeessa, kertoo Nicholas Coussidis YK-järjestöstä.
Venäjän pakolaisavun puheenjohtaja Boris Sergejev kiittelee kansainvälisten järjestöjen roolia Keski-Aasian pakolaisongelmien ja varsinkin Tadzhikistanin sisällissodan aiheuttaman tilanteen hoidossa.
Joulukuussa UNHCR:lle myönnettiin yli 40 miljoonaa dollaria (220 miljoonaa markkaa) kansainvälistä avustusrahaa, jotta se auttaisi uudelleensijoittamaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pakosalle joutuneet sekä neuvostoaikojen pakkomuuttajat. He ovat ihmisiä, jotka Stalin hääti maan syrjäkolkille.
Moskovasta on kuitenkin kehittymässä Venäjän pakolaisongelman keskus. Kaupungissa elää arviolta 50 000 pakolaista ja 200 000 laitonta maahanmuuttajaa, kertoo Moskovan siirtolaisviraston päällikkö Sergei Smidovitsh.
Carpenterin mukaan mainitut 200 000 henkeä luokitellaan laittomiksi maahantulijoiksi, koska he eivät ole ilmoittautuneet turvapaikanhakijoiksi. He ovat kotoisin IVY:n ulkopuolelta: yli puolet on Afganistanista, mutta joukkoon mahtuu myös afrikkalaisia, kiinalaisia ja vietnamilaisia.
Moskovan viranomaiset myöntävät vuodessa turvapaikan vain 600-800 anojalle, kun hakijoita on keskimäärin 12 000. Venäjän siirtolaisvirasto suhtautuu tulokkaisiin penseästi.
"Venäjällä on noin 700 000 laitonta siirtolaista. Heidän läsnäolonsa aiheuttaa rikollisuuden kasvua, mistä ulkomaiset kumppanimme ovat erinomaisen tietoisia", Venäjän siirtolaisviraston päällikkö Tatjana Regent sanoi äskettäin uutistoimisto Itar-Tassille.
Moskovan rekisteröityjen pakolaisten joukkoon kuuluu esimerkiksi yhä 3 000 surkeissa oloissa majailevaa ihmistä, jotka pakenivat Armenian ja Azerbaidzhanin yhteenottoja 1989-90. He ovat viimeiset noin 100 000 pakolaisen tulvasta, joka käsitti lähinnä Azerbaidzhanin armenialaisia ja venäläisiä.
Valtaosa löysi uuden asuinpaikan ilman viranomaisten apua, mutta jälkijoukosta useimmilla ei ole paikkaa minne mennä, vaikka Moskova antoi heille lähtökäskyn jo lokakuussa.
"Siirtolaisvirasto ei suojele pakolaisia, se suojelee hallitusta pakolaisilta. Ketään ei liikuta, vaikka he jäisivät kadulle", pakolaisia avustavan kansalaisjärjestön edustaja Svetlana Ganushkina kommentoi Moscow Times -lehdelle.
Moskovassa on lisäksi 31 800 IVY:n ulkopuolelta tullutta pakolaista, joista valtaosa on UNHCR:n rekisteröimiä. Heistä kaksi kolmasosaa on afganistanilaisia, jotka ovat olleet Moskovassa jo toistakymmentä vuotta. Joukkoon kuuluu myös noin 1 400 henkeä Angolasta ja entisen Zairen alueelta. Heidät on rekisteröity vuoden 1991 jälkeen.
UNHCR kirjaa pakolaiset ja pyrkii auttamaan heitä turvapaikan anomisessa, jos se katsoo heidän olevan siihen oikeutettuja. Järjestön mukaan Venäjän tolkuton byrokratia ja viranomaisten torjuva asenne kuitenkin vievät monilta turvapaikkahaaveet. Usein venäläinen kadunmieskin kannattaa pakolaisten karkottamista uskoen, että he ovat tulleet maahan kauppamaan huumeita.
Angolan ja entisen Zairen pakolaiset kertovat mielellään yksityisesti ahdingostaan Moskovassa, mutta eivät halua nimiään julkisuuteen.
Turhautuminen ja pelko ruokkivat väkivaltaa. Lokakuussa noin 50 afrikkalaista pakolaista mellakoi moskovalaisessa vastaanottokeskuksessa huonoa kohtelua vastaan. Heiltä oli pyydetty rahaa, jotta eräs zairelainen saataisiin haudatuksi. Kahden venäläisen epäillään tappaneen tämän Moskovan laitamilla.
Kansainväliset järjestöt kehottavat Venäjän viranomaisia vauhdittamaan turvapaikka-anomusten käsittelyä, sillä noin 15 000 IVY:n ulkopuolelta tullutta on yhä jonossa. UNHCR:n mukaan viranomaiset ovat eräissä muissa Venäjän osissa pyrkineet tekemään velvollisuutensa, mutta Moskovassa turvapaikka-anomusten hyväksyminen käy perin hitaasti, varsinkin jos hakija on IVY:n ulkopuolelta.
Eräiden tietojen mukaan yhtään IVY:n ulkopuolelta tullutta tapausta ei ole käsitelty vuoden 1993 jälkeen. Se estää turvapaikanhakijoita saamasta tilapäistäkään oleskelulupaa tai henkilötodistusta. (Inter Press Service)
