Bangkok, 14.01.98 (IPS) – Yhä pahenevan talouskriisin kourissa kamppailevan Thaimaan johtajat ovat käynnistäneet Thai auta thaita -kampanjan, jonka toivotaan yhdistävän kansaa, turvaavan yhteiskuntarauhan ja auttavan maan ulos taloudellisesta ahdingostaan.
Kansallistunne on otettu avuksi muissakin valuuttakriisistä kärsivissä Aasian maissa: Malesian pääministeri saarnaa länsimaita vastaan ja Etelä-Koreassa vastustetaan mielenosoituksin Kansainvälisen valuuttarahaston lainaehtoja. Toisaalta korealaiset myös lahjoittavat kultakorujaan valtiolle auttaakseen sitä velkojen maksussa. Filippiineillä keskuspankki pyytää kansalaisia myymään sille dollarinsa, jotta maan valuutta vakautuisi.
Viesti on kaikkialla sama: "Meidän on pysyttävä yhdessä. Tämä on meidän kriisimme, emmekä voi luottaa ulkomaalaisiin."
Kesällä 1997 alkanut valuuttakriisi on heikentänyt hälyttävästi useimpien Aasian maiden valuuttoja. Kymmenittäin rahalaitoksia on mennyt nurin, ja tuhannet ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa.
Thaimaan ja Indonesian valuutat ovat romahtaneet yli sata prosenttia Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Tammikuun toisella viikolla Etelä-Korean raha oli heikentynyt 90 prosenttia, Filippiinien 70 ja Malesian 30 prosenttia.
Thaimaan oma apu -kampanjan aloitti joulukuussa tunnettu buddhalaismunkki Phra Phayom Kallayano perustamalla rahaston valtion tueksi. Kampanjalla on sekä hallituksen, opposition että armeijan tuki.
"Tässä maassa on 60 miljoonaa ihmistä. Jos miljoona on kanssani samaa mieltä, voimme koota paljon rahaa ja tehdä monia asioita", Phra Kallayano sanoi avatessaan keräyksensä.
Thaimaan armeijan komentaja kenraali Chettha Thanajaro puolestaan vetosi tammikuun alussa maanmiehiinsä, jotta nämä myisivät ulkomaisen valuuttansa auttaakseen vakiinnuttamaan bahtin arvon.
Vähintään 50 dollarin (275 markkaa) edestä ulkomaan valuuttaa myyvät kansalaiset saavat rintamerkin, joka kertoo heidän auttaneen maataan selviämään pahimmasta talouskriisistä yli 50 vuoteen.
Muita Thaimaassa esitettyjä ideoita isänmaan auttamiseksi ovat virkamiesten vapaaehtoiset palkanalennukset, kultakorujen lahjoittaminen valtiolle ja joukkovelkakirjojen kauppaaminen ulkomailla asuville kansalaisille.
"Näillä konsteilla ei ikinä saada kokoon tarpeeksi rahaa Thaimaan ulkomaisten velkojen maksuun", moittii Prawase Wasi, tunnettu toisinajattelija ja demokratian puolestapuhuja.
Hän on ehdottanut perintöveron käyttöönottoa, maan uudelleenjakoa ja taloudellisen vallan hajauttamista. Thaimaan ulkomaanvelka on liki sata miljardia dollaria (550 miljardia markkaa), josta suurin osa muodostuu tänä vuonna lankeavista lyhytaikaisista lainoista.
Moni thaimaalainen karsastaa sitä, että poliitikoista, virkamiehistä ja liikemiehistä koostuva eliitti pyrkii siirtämään velkataakan koko kansan harteille. Arvostelijoiden mukaan 1980- luvun noususuhdanteesta hyötyi vain kourallinen ihmisiä, jotka aiheuttivat liiallisella lainanotollaan ja huonoilla investoinneillaan nykyisen kriisin. Myös velkojen maksu kuuluisi näin ollen heille.
Thaimaan ulkomaisesta velasta 80 prosenttia on yksityisen sektorin ottamaa, joten arvostelijoiden mielestä julkisia varoja ei pidä tuhlata sen maksuun.
Thaimaan laki edellyttää ministerien julkistavan omaisuutensa, ja joulukuussa saadut tiedot eroavan hallituksen varallisuudesta vahvistivat monien ennakkoluuloja. Poliitikkojen ja näiden vaimojen omaisuudet osoittautuivat näet suhteettoman suuriksi heidän tuloihinsa verrattuina.
Thai auta thaita -kampanja pyrkii arvostelijoiden mukaan vain hämärtämään maassa vallitsevat jyrkät sosiaaliset erot. Heidän mielestään maan talousongelmien syyt juontuvat juuri eriarvoisuudesta, jonka jatkuminen on varmistettu tukahduttamalla muutosvaatimukset.
Tuloerojen suuruudessa Thaimaa lukeutuu maailman viiden kärkimaan joukkoon. Tuoreen selvityksen mukaan väestön köyhin viidennes saa vajaat kuusi prosenttia tuloista ja rikkain viidennes liki 53 prosenttia.
Politiikan tutkija Tavivoot Puntargvivat Bangkokin Mahidol- yliopistosta pitää ironisena sitä, että Thaimaassa lietsotaan isänmaallisuutta samaan aikaan, kun ulkomaisia sijoittajia yritetään kiihkeästi houkutella maahan.
Maan hallitus on, osin valuuttarahaston vaatimuksesta, löysännyt viime viikkoina useita ulkomaista omistusta sääteleviä lakeja. Thaimaa, joka ylpeilee sillä, ettei sitä ole koskaan valloitettu, päätyy arvostelijoiden mukaan tätä menoa lännen ylikansallisten suuryritysten siirtomaaksi.
"oma apu -kampanja on eliitin surkea yritys matkia Japanin ja Korean tiukkaa kansallismielisyyttä. Se ei onnistu, ellei Thaimaan yhteiskuntaa kehitetä nykyistä tasa-arvoisemmaksi. Vain siten tavallisilla kansalaisilla on todellinen syy suojella kansallisia etujaan", pohtii Tavivoot. (Inter Press Service)
