Washington, 04.02.98 (IPS) – Paikalliset asukkaat ja kansainväliset ympäristöjärjestöt kokevat saaneensa pienen voiton taistelussa, jolla koetetaan estää uuden laivaväylän rakentaminen yhdistämään viittä Etelä-Amerikan maata.
Brasilian keskiosissa sijaitsevan Mato Grosson osavaltion tuomioistuin on määrännyt pysäyttämään kaikki tutkimukset ja valmistelut, jotka liittyvät Paraguay-Parana Hidrovian nimellä tunnetun vesiväylän rakentamiseen.
Suunnitelma edellyttäisi sitä, että Paraguay- ja Paranajoet muutettaisiin 3 400 kilometrin matkalta laivojen kuljettavaksi kanavaksi. Se yhdistäisi toisiinsa Brasilian, Bolivian, Paraguayn, Argentiinan ja Uruguayn.
Mainitut maat muodostavat Boliviaa lukuun ottamatta Mercosurin yhteismarkkina-alueen, ja kanavahanketta on ehditty luonnehtia sen selkärangaksi. Hanke on kuitenkin herättänyt runsaasti arvostelua. Sen mukaan vesiväylä aiheuttaisi peruuttamatonta vahinkoa alueella asuville alkuperäiskansoille, Brasilian Pantanalille, joka on maailman suurin suoalue, sekä muille arvokkaille ekosysteemeille Boliviassa, Paraguayssa ja Argentiinassa.
Pantanalin soilla elää muun muassa jaguaareja, isomuurahaiskarhuja, kaimaaneja ja jättiläissaukkoja sekä arviolta 650 lintulajia, 240 kalalajia ja yli 90 000 kasvilajia. Suo imee itseensä miljardeja litroja vettä vuodessa säännellen siten jokia ja estäen tulvia.
Rio Vivos -liike yhdistää 300:aa ympäristö- ja intiaanijärjestöä. Se sanoo, että suunniteltu vesiväylä vahingoittaisi vakavasti kalastusta, jonka varassa monet alueen köyhät asukkaat elävät. Järjestöä huolestuttaa erityisesti se, että paikallisia yhteisöjä ei ole vakavissaan yritettykään ottaa mukaan kanavasta käytyyn keskusteluun tai vesiväylän suunnitteluun.
Asukkaiden mukaan joen oikaisemisella ja väylän syventämisellä olisi suuri vaikutus myös alueen tärkeimpään elinkeinoon eli karjanhoitoon. Pantanalin 128 000 neliökilometrin laajuisella alueella laiduntaa yleensä karjaa kolmesta kahdeksaan miljoonaa päätä.
Kanavan vastustajat muistuttavat myös, että vastaavat hankkeet ovat usein pahentaneet tulvan vaaraa, eritoten jos ne tuhoavat suoalueita. Rio Vivos mainitsee Euroopasta Reinin ja Yhdysvalloista Mississippijoen esimerkkeinä, joissa väylän oikaisu ja syventäminen on pahentanut tulvia.
Kanavan vastustajien huolet kantautuivat lopulta myös Brasilian Mato Grosson oikeuslaitoksen kuuluviin.
Brasilian perustuslaki edellyttää, että ympäristövaikutukset on selvitettävä etukäteen kaikista vesirakennushankkeista, jotka voivat olla vaaraksi luonnolle. Brasilian liittovaltion tuomari Jefferson Schneider on nyt havainnut, että selvitystä ei ole tehty Paraguay-Parana Hidroviasta, ja siksi hän jäädytti hankkeen.
Yleisamerikkalaisen kehityspankin rahoittama ja YK:n kehitysrahaston UNDP:n hallinnoima selvitys Hidrovian ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista valmistui viime vuonna, mutta kansainväliset tutkijat leimasivat sen täysin puutteelliseksi.
Washingtonissa toimivan Environmental Defence Fundin tutkijat sanovat, että kanavahanke saattaisi aiheuttaa mittavan maatalouden kriisin, joka horjuttaisi Mercosur-maiden politiikkaa ja taloutta.
Kalifornian teknillisessä korkeakoulussa työskentelevä antropologi Thayer Scudder epäilee aiemmin vastaavista hankkeista saamiensa kokemusten valossa, että Hidrovia ei hyödyttäisi alueen väestön köyhää enemmistöä.
Tuomari Schneider perusteli päätöstään hankkeen jäädyttämisestä myös sillä, että siitä ei ollut neuvoteltu seudun alkuperäisasukkaiden kuten guato-intiaanien kanssa, vaikka perustuslaki edellyttää myös sitä.
Brasilian liittovaltion hallitus väittää, että intiaanit eivät asu Mato Grosson alueella, vaan sen alapuolella sijaitsevassa Mato Grosso do Sulissa, joten he eivät kuulu Mato Grosson oikeuslaitoksen piiriin.
Schneider kuuli asiassa intiaanien yhteisjärjestöä Funaita, joka vakuutti, että guatot käyttävät Pantanalin alueita myös Mato Grosson puolella.
Schneider perusteli kielteistä päätöstään myös sillä, että Brasilian kongressi ei ole vielä hyväksynyt kanavahanketta.
Paraguay-Parana Hidrovia on jo kolmas vesiväylä, joka on pantu jäihin Brasiliassa. Amazonin sivujoille kaavaillut Tocantin- Araguaia Hidrovia ja Tapajos-Teles Pires Hidrovia on jäädytetty samanlaisin perustein kuin Paraguay-Parana.
International Rivers Network -järjestön edustaja Glen Switkes uskoo brasilialaisen oikeuden päätöksen vauhdittavan keskustelua siitä, pitäisikö vastaavia laivaväyliä rakentaa vai ei.
"Kyse on kehitysmallista, joka suosii suuryhtiöitä ja tuhoaa kalakannat, juomaveden ja monet muut asiat, joista miljoonat jokivarren asukkaat ovat riippuvaisia" Switkes selittää. "Samalla joudutaan keskustelemaan myös paikallisen väestön ja alkuperäiskansojen oikeudesta osallistua päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän elinehtoihinsa." (Inter Press Service)
