Galle, Sri Lanka, 01.04.98 (IPS) – Nelijalkaisten kuljetusmuotojen käyttö lisääntyy suurimmassa osassa maailmaa, erityisesti Afrikassa. Eläin on autoa yleisempi maatalouden, kaupan, kotimaanliikenteen ja matkailun kulkuneuvona useimmissa kehitysmaissa. Vastoin odotuksia juhdat ovat säilyttäneet asemansa jopa nopeasti teollistuvissa ja kaupungistuvissa kehitysmaissa, koska ne ovat edullisin vaihtoehto.
Brittiläisen professorin Paul Starkeyn mukaan eläinvoimalla on monta etua: se on luonnonmukainen, uusiutuva energialähde sekä ekologisesti kestävä, koska eläin syö paikallista ravintoa ja lisääntyy itsestään.
Eläimet saastuttavat ja tuhoavat ympäristöä vähemmän kuin fossiilisella polttoaineella liikkuvat kulkuneuvot. Maaseudun asukkailla on yleensä myös varaa hankkia juhta. Starkeyn mukaan se saattaa olla ainoa käyttökelpoinen vaihtoehto joillakin syrjäisillä tai vuoristoisilla alueilla, joiden tieverkosto on kehittymätön, kuten Keski-Aasiassa, Himalajalla ja Etiopiassa.
Starkey ja joukko kuljetusalan asiantuntijoita kehitysmaista kokoontui hiljattain Sri Lankassa. Koollekutsujana oli paikallinen kansalaisjärjestöverkosto, joka tukee sekä polttoaineella että eläinvoimalla liikkuvien kuljetusmuotojen kehitystä maaseudulla.
Kokouksen alkajaisiksi vieraille esiintyi ajoneuvokulkue, joka edusti paikallista, lähinnä yksityishenkilöiden kehittämää soveltuvaa teknologiaa. Tien päällä nähtiin muunneltuja härkävankkureita, polkupyörien ja mopojen kiskomia lavoja, monipyöräisiä polkupyöriä, kolmipyöräinen skootteri ja traktorin vetämä perävaunu.
Kulkueessa esiintynyt srilankalainen maanviljelijä Kala Premachandra on tyypillinen "paljasjalkainsinööri". Hän on rakentanut lähes neljäsataa polkupyörälavaa, jotka ovat kaupallisessa käytössä. Käytyään muutaman luokan koulua Premachandra jatkoi isän perintönä maanviljelystä, mutta ei ollut tyytyväinen oloonsa. Hän rakensi pellolleen veden keräilyjärjestelmän, joka teki suuren vaikutuksen paikalliseen kansalaisjärjestöön.
Vuonna 1983 Premachandra valittiin hitsauskurssille, jossa hän pääsi vanhan haaveensa, polkupyörien korjaamisen pariin. Koko pieni kylä iloitsi oman pojan menestyksestä, joten Premachandra rohkaistui yrittämään enemmän: hän perusti oman polkupyöräverstaan. Aluksi hän muunteli pyöriä ja kehitti myöhemmin niihin sopivan perälavan. Ne ovat vilkkaassa käytössä niin tavaroiden kuin ihmistenkin kuljettamisessa.
Starkey sanoo, että perinteiset härkävankkurit ovat edelleen tärkeä kulkuneuvo Etelä-Aasiassa, esimerkiksi Intiassa on 14 miljoonat vankkurit. Vaikka härkävankkureiden käyttö on vähentynyt Sri Lankassa, ne ovat silti säilyttäneet tärkeän asemansa edullisten käyttökustannustensa vuoksi.
Hevoset, muulit ja aasit ovat tärkeitä Pohjois-Aasiassa sekä kuivilla ja vuoristoisilla seuduilla. Kiinassa on maailman suurin aasikanta, 11 miljoonaa pitkäkorvaa. Pakistanissa ja Intiassa aasien määrä on viime aikoina noussut.
Kuormajuhdat ovat tärkeitä paikalliselle kaupalle, sillä ne muodostavat kuljetusketjun ensimmäiset lenkit pellolta maatilalle ja tilalta myyntipaikoille. Ne syöttävät tavaran pitkän matkan kulkuneuvoihin.
Starkeyn mukaan juhdat ovat säilyttäneet asemansa nopeasti teollistuvissa maissakin, koska ne ovat täydentävä kuljetusmuoto. Niiden avulla sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi leviää laajemmalle.
Eläinvoimalla liikkuvista kuljetusmuodoista luovutaan yleensä vasta sitten, kun suurimmalla osalla väestöstä on varaa moottoriajoneuvojen käyttöön. Tästä syystä Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa, joissa autokanta kasvaa nopeasti, aasit ja muut kuljetusmuodot pysyvät edelleen käytössä tai jopa yleistyvät.
Starkeyn mukaan maanviljelijöillä on kuormajuhtien ansiosta näissä maissa laajemmat kauppayhteydet. Näin heidän tuotantonsa ja voittonsa kasvavat ja sitä kautta maaseudun talouselämä kehittyy.
Starkey torjuu teorian, että eläinten omistajat ovat köyhiä. Päin vastoin: juhdan hankkiminen ja ylläpito vie paljon voimavaroja. Kaikkein köyhimmät kantavat kuormansa itse. (Inter Press Service)
