Mukono, Uganda, 29.04.98 (IPS) – Ugandalainen ala- asteen opettaja Julius Namisano uskoo, että tyttöjen vähäinen koulun käynti on luonnonlaki. "Se on aivan luonnollista, sillä vanhemmat ovat aina pitäneet poikia tyttöjä arvokkaampina", hän sanoo.
Nykyisin Namisanon näkemys ei enää vastaakaan todellisuutta Ugandan peruskouluissa, joissa tyttöoppilaiden määrä on kasvanut ja koulumenestys kohentunut viime vuosina huomattavasti. Tämä on tulosta hallituksen politiikasta, jolla tuetaan voimallisesti tyttöjen koulunkäyntiä.
Kisoweran ala-asteella, 50 kilometrin päässä pääkaupungista Kampalasta, runsaasti yli puolet 761 oppilaasta on tyttöjä. Lähistöllä sijaitsevalla yläasteella tytöt käyvät useamman luokan koulua kuin pojat ja jopa menestyvät heitä paremmin.
"Viime vuonna meidän koulun paras oppilas oli tyttö", Nakimera Dativa yläasteen toiselta luokalta kertoo.
Ugandassa on alettu tottua siihen, että tytöt selviävät jopa poikia paremmin sekä ala- että yläasteella. Vaikka monet ihmiset ovat vielä perinteen vankeja, merkit viittaavat siihen, että asenteet tyttöjen koulutusta kohtaan muuttuvat suopeammiksi.
Elämänmenoon kuului ennen se, että köyhät perheet käyttivät kaikki varansa pojan hyväksi, koska hänestä kasvoi perheenpää. Tytön mennessä naimisiin sulhanen maksaa hänen perheelleen. Tämä morsiusmaksukin oli tapana käyttää poikien kouluttamiseen.
Viralliset tilastotiedot vuodelta 1994 osoittavat naisten koulutustason olleen hyvin matala. Naisista 64 prosenttia oli lukutaidottomia, miehistä 40 prosenttia. Lähes puolelta tytöistä jäi ala-aste kesken.
Naisia on 51 prosenttia Ugandan 22 miljoonasta asukkaasta. Hallituksen julkilausuma naisten asemasta vuonna 1996 totesi, että sekä miesten että naisten alhaisen lukutaidon syy on ollut sodan ja taloudellisen taantuman aiheuttama koulutuksen laadun heikkeneminen.
Presidentti Yoweri Musevenin hallitus on vuodesta 1996 pyrkinyt lisäämään naisten osallistumista maan talouselämään parantamalla tyttöjen ja naisten koulutuksen laatua. Naisten yleinen lukutaidottomuus lisää heidän työtaakkaansa kotona ja vaikeuttaa tulojen hankkimista.
Yleinen oppivelvollisuusohjelma on ollut ratkaiseva tyttöjen opintien tasoittamisessa. Suurilla perheillä on oikeus neljän lapsen ilmaiseen koulunkäyntiin, ja näistä kahden on oltava tyttöjä. Näin monet sellaiset tytöt ovat saaneet luvan istua koulunpenkille, joiden vanhemmat muuten olisivat kieltäneet sen heiltä. Perheen köyhyys pudottaa väistämättä ensimmäisenä tyttäret koulusta. Oppivelvollisuusohjelma lisää köyhien lasten, erityisesti tyttöjen, mahdollisuuksia saada koulutusta.
Myös erilaiset kampanjat antavat taustatukea tytöille. Tasa- arvoasiain ministeriön tietoiskut radiossa, televisiossa ja lehdistössä vastustavat tyttöjen liian varhaista naittamista. Niin kaupunkien kaduilla kuin kyläkaupoissa silmiin osuvat julisteiden iskulauseet: Pitäkää tyttönne koulussa ja Lapsesta ei ole vaimoksi.
Opetusministeriön politiikkaan kuuluu myös tyttöjen suosiminen korkeamman asteen oppilaitoksissa. Tämän ansiosta Ugandan Makerere-yliopistoon kirjoittautuvien naisten määrä nousi vuodesta 1994 yhden prosentin ja oli 35 prosenttia 1995. Määrää pidetään edelleen liian alhaisena.
Uuden koulutuspolitiikan vaikutukset eivät ylety vielä aivan koko Ugandaan, sillä hallituksen vastaiset sissit terrorisoivat väestöä pohjoisessa. YK:n lastenavun järjestö Unicef sanoo, että sissit ovat 12 vuoden aikana kaapanneet 8 000 lasta pakottaen pojat sotilaiksi ja tytöt seksiorjiksi.
Sudanin rajalla olevassa Gulun maakunnassa yli 20 kyläkoulua on jouduttu sulkemaan sissihyökkäysten vuoksi. Gulun kaupungin lähistöllä sijaitsevalla pakolaisleirillä 17 näistä kouluista opettajineen on yhdistetty yhdeksi suurkouluksi. (Inter Press Service)
