Lianhe, Kiina, 22.04.98 (IPS) – Kiinan maaseudulla on muutaman vuoden ajan valittu kyläpäälliköitä moniehdokasvaaleilla, joista valtakunnan tasolla ei voida uneksiakaan. Uudistus on johtanut väärinkäytösten vähenemiseen ja varojen käyttämiseen kylien kehittämiseksi, mutta edustuksellisesta demokratiasta se on vielä kaukana.
Liu Xichun on viime päivinä ollut levoton. Lianhen kyläpäällikön paikasta pidetään pian vaalit ja hän haluaisi tulla valituksi uudelleen.
"Olen kuin koululainen, joka ei ole valmistautunut kunnollisesti kokeeseen. Olen epävarma läpimenosta", 55-vuotias Liu sanoo.
Liu on vaalipuheissaan luvannut rakentaa pienen puiston vanhuksille sekä lentopallo- ja tenniskentän nuorisolle.
Liun hermoilu on ymmärrettävää – kyläpäällikön vaalit ovat uusi ja kiistanalainen asia Kiinassa. Vaikka monet tarkkailijat pitävätkin vaaleja tervetulleena uudistuksena, epäilijät sanovat niiden olevan vain julkisivun kaunistamista ihmisoikeusloukkauksiin kohdistuvan arvostelun torjumiseksi.
Yhtä kaikki kyse on Kiinan oloissa radikaalista hallintouudistuksesta, joka käynnistettiin vuonna 1990. Kyläpäällikön paikasta äänestetään vaaleissa, joissa on oltava vähintään kaksi ehdokasta eikä heidän tarvitse olla kommunistisen puolueen jäseniä niin kuin ennen.
Kylähallintouudistus tapahtui 1979 aloitetun kommuunien lakkauttamisen seurauksena. Maanviljelijät vapautettiin tekemään työtä omaksi edukseen, mutta entisen järjestelmän hallintokoneistoa ei purettu: puolueen kaaderit jatkoivat asemissaan. Monet käyttivät väärin asemaansa, mikä johti monin paikoin mielivaltaan. Puoluekoneisto oli vuosien 1966-76 kulttuurivallankumouksen jäljiltä rapautunut. Se ei toteuttanut tehokkaasti keskushallinnon antamia tehtäviä eikä kantanut vastuutaan maaseudun talousuudistuksista.
Kommunistinen puolue myöntyi siihen, että kyläpäälliköt saavat parempia tuloksia aikaan, kun he ovat kyläläisten itsensä valitsemia. Päälliköllä ei ole valtaa muuttaa keskushallinnon määräyksiä, mutta hän saa keksiä keinot niiden toteuttamiseksi. Päällikön tärkeimmät tehtävät ovat: kiintiöviljan keruu valtiolle, veronkanto sekä syntyvyyden säännöstelyn valvonta.
Brittiläinen tutkija Jude Howell East Anglian yliopistosta sanoo, että moniehdokasvaaleihin päädyttiin koska eriarvoisuus oli lisääntynyt kylissä ja maaseudun ja kaupunkien väestön välillä. Muita syitä olivat maankäytöstä syntyneet riidat sekä valtion vaatimien viljakiintiöiden ja verojen vastustaminen.
"Joissakin kylissä väestö oli kapinoinut kun sitä oli vaadittu toimittamaan kiintiöviljaosuutensa", Howell sanoo.
Kun kommuunit lakkautettiin, maanviljelijät saivat oman maapalstan. Tietty osa viljasta on myytävä valiolle alle markkinahinnan, muuten palstalla saa tehdä mitä haluaa.
Vaali-innostus on käsinkosketeltavaa Lianhen kylässä, 55 kilometrin päässä Beijingistä.
Zhang Qiushuang oli nopeimpien äänestäjien joukossa kylän ensimmäisissä moniehdokasvaaleissa tammikuussa 1995. Varhain vaalipäivän aamuna hän pudotti uurnaan omansa ja miehensä vaaliliput, joihin he olivat merkinneet ehdokkaansa jo edellisenä päivänä.
"Sitä päivää en unohda", Zhang sanoo.
Ja tähän hänellä on painavat syyt: kolmessa vuodessa kyläpäällikön johtama kyläneuvosto on korjannut ja varustanut kansakoulua 300 000 yuanilla (165 000 markalla). Kaikki 30 luokkahuonetta on sisustettu uudelleen ja koululla on uudet nauhurit, piirtoheittimet ja muut apuvälineet. Uusi päiväkoti on rakennettu 110 000 markalla. Ja kylän päätiet on päällystetty.
Keskimääräinen vuositulo henkeä kohden on kolmessa vuodessa noussut 17 600 markasta 26 400 markkaan. Suurin osa tuloista saadaan kylän 11 yrityksestä.
Nykyinen päällikkö Liu Xichun on suosittu, mutta naapurikylän päällikkö, joka valittiin 1995, joutui eroamaan koska kyläläiset valittivat hänen olevan epäpätevä.
Kyläpäälliköiden vaalit ovat herättäneet ulkomailla suurta mielenkiintoa. Ne ovat saaneet paljon julkisuutta, kun Kiinan hallitus on vienyt ulkomaalaisia tutkijoita ja toimittajia seuraamaan vaaleja korjatakseen huonoa mainettaan ihmisoikeuksien sortajana.
Kylähallintouudistuksessa on monia puutteita. Joissakin kylissä äänet on laskettu suljettujen ovien takana äänestäjien voimatta tarkkailla laskentaa. Howellin mukaan maakuntien ja kuntien johdolle on annettu valta päättää äänestetäänkö suljetuilla vaalilipuilla.
Myös lukutaidottomuus on ongelma: ystävät ja sukulaiset joutuvat auttamaan niitä, jotka eivät osaa lukea.
Howell on sitä mieltä, että uudistuksessa on silti paljon hyvää.
"On aika helppoa ja houkuttelevaa tuomita nämä vaalit sillä perusteella että ne eivät täytä vapaiden vaalien vaatimuksia ja väittää että kylien itsehallinnossa on kysymys vain propagandasta", Howell sanoo. "Tosiasiassa puolueen ja valtion virkamiesten sekä kyläläisten keskuudessa aikaisempaa edustuksellisemmalla ja tulosvastuullisemmalla hallintojärjestelmällä on paljon aitoa kannatusta."
Vie monta vuotta ennen kuin kaikissa Kiinan 900 000 kylässä on pidetty kyläpäällikön vaalit. Vuoteen 1997 mennessä 27 maakunnasta ja autonomisesta alueesta 22:ssa oli äänestetty. Noin puolessa kylistä päälliköksi on valittu kommunistiseen puolueeseen kuulumaton henkilö.
Uudistuksen toteuttaminen on suuri ponnistus. On koulutettava noin neljä miljoonaa virkailijaa, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten vapaat vaalit järjestetään. Suomi tukee muiden mukana vaalilautakuntien kouluttamista.
"Suorat ja demokraattiset vaalit ovat merkittävä poliittinen uudistus Kiinan maaseudulla", sisäasiainministeriön osastopäällikkö Wang Zhenayo sanoo.
Kylä on alin hallinnollinen yksikkö, jonka yläpuolella on lukuisia portaita ennen maan hallitusta. Keskivertokylässä on noin tuhat asukasta, mutta suurissa kylissä on tuhansia.
Howellin mukaan kylien itsehallinnon laajentaminen näyttää todennäköiseltä, koska se on sekä puolueen että kansalaisten edun mukaista. Puoluejohtajat ovat huomanneet, että on edullista hoitaa maaseutuväestön tyytymättömyys ja vaatimukset "hallitusti". Valtion on myös välttämätöntä "kerätä maaseudulta viljaa ja veroja mahdollisimman kivuttomasti ja tehokkaasti" ja vastata kasainvälisiin syytöksiin ihmisoikeusrikkomuksista.
Howell sanoo, että demokratian ihanteet saattavat juurtua kiinalaisten tietoisuuteen ja aiheuttaa pitemmälle meneviä vaatimuksia hallinnon vastuullisuudesta ja avoimmuudesta. Hän uskoo, että kun kyläläiset pudottavat vallasta epäsuosittuja johtajia ja vastustavat epäoikeudenmukaisia toimia, tämä voi johtaa moniehdokasvaalien vaatimiseen myös kaupungeissa ja valtarakenteen korkeammilla portailla.
Liu Junnin Kiinan sosiaalitieteiden akatemiasta sanoo että "taloudellinen vaurastuminen on kasvattanut kiinalaisten intoa osallistua politiikkaan ja se on herättänyt orastavan demokraattisen tietoisuuden".
Tällä vanhalla käsityksellä talouskehityksen ja demokratian yhteydestä on myös vaaransa. Howell huomauttaa että uusrikkaat saattavat käyttää vaaleja valta-asemansa kasvattamiseen. Sisäasiainministeriön tutkimus osoittaa että taloudellisesti kehittyneemmissä kylissä on vaadittu kyläneuvoston paikkamäärän lisäämistä.
"Tutkimus ei anna tälle mitään selitystä, mutta se saattaa olla osoitus siitä, että maaseudun uusi eliitti yrittää muuttaa taloudellista valtaa poliittiseksi vallaksi", Howell sanoo. (Inter Press Service)
