Kinshasa, 27.05.98 (IPS) – Bingo! Kinshasan lentokentän tullitarkastajat ovat löytäneet maasta poistuvan matkustajan tavaroista jotakin epäilyttävää: sanomalehtiä!
"Paikallisia sanomalehtiä ei saa viedä ulos maasta, sir", selittää tullivirkailija IPS:n toimittajalle, jonka matkatavarat syynätään sen jälkeen hyvin tarkasti. Myös muistilehtiö ja haastattelunauhat herättävät epäilyksiä tullimiehissä.
Ei ole sattuma, että presidentti Laurent Kabilan hallitus ei halua päästää lehtiä ulos Kongon demokraattiseksi tasavallaksi ristimästään entisestä Zairesta. Hallitus on näet antanut lehdille paljon jutunaihetta ihmisoikeusrintamalta. Kongossa julkaistaan nykyisin noin sataa sanomalehteä, joista 30 ilmestyy säännöllisesti.
Toukokuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Kabilan johtama vapautusrintama (AFDL) syöksi vallasta Zairen pitkäaikaisen diktaattorin Mobutu Sese Sekon. Se ei kuitenkaan merkinnyt ihmisoikeusrikkomusten loppua: turvallisuusjoukot ovat jatkaneet toimittajien pahoinpitelyjä ja pidätyksiä, ja oppositiopoliitikkoja on haastettu sotilastuomioistuimeen.
Mobutun kauden näkyvin oppositiohahmo Etienne Tshisekedi on ajettu kotikyläänsä. Äänestäjien liitto -kansalaisjärjestön johtajat on pidätetty. Sekä yrittäjäliiton että ihmisoikeusjärjestön johto on hajotettu.
Kongon ihmisoikeusryhmien kattojärjestönä toimiva ihmisoikeuskomitea antoi huhtikuussa julkilausuman, jossa se sanoo tulkitsevansa maan johdon toimet "ilmaukseksi AFDL:n hallituksen halusta perustaa maahan uusi diktatuuri."
Kongolaiset ja kansainväliset tiedotusvälineet raportoivat huhtikuussa kärhämästä, johon Kabilan hallitus ajautui YK:n kanssa. YK oli lähettänyt tutkimuskomission selvittämään väitteitä Kongon itäosissa tapahtuneista joukkomurhista, mutta maailmanjärjestön mukaan Kongon viranomaiset vaikeuttivat sen työtä.
Toukokuun alussa Kabilan hallitus huononsi mainettaan entisestään pidättämällä yhdysvaltalaisen Human Rights Watch – järjestön edustajan Suleiman Ali Baldon tämän ollessa poistumassa maasta. Baldo pääsi kuitenkin lähtemään kuulustelujen jälkeen.
"Näyttää siltä, että ihmisoikeuksissa olemme menneet takapakkia. Taistelimme Mobutun diktatuuria vastaan, mutta nyt kaikki saavutuksemme on jälleen kyseenalaistettu", sanoo riippumattoman Le Phare -lehden päätoimittaja Kenge Mukengeshayi. Hän oli kolme kuukautta vangittuna 1993.
Kongolaiset myöntävät kuitenkin, että heidän elämäänsä on tullut eräitä parannuksia. Rikollisuus on vähentynyt ja pääkaupunkilaiset uskaltavat nykyisin liikkua vapaasti ulkona miltei vuorokauden ympäri. Kinshasalaiset kertovat, että Mobutun aikana maan armeija kiristi rahaa ulkona liikkuvilta jopa kirkkaassa päivänvalossa.
"Silloin ei voinut lähteä ulos matkalaukun kanssa. Jos suunnisti lentokentälle, turvallisuusjoukkojen miehet seurasivat taksia ja kiristivät matkalle lähtijältä lunnaita", muistelee työtön tietokoneoperaattori Papy Makwanza.
"Nykyisin voi kävellä ulkona huoleti rahaa taskussa. Se on suuri muutos. Annan AFDL:n hallitukselle yhdeksän pistettä kymmenestä mitä turvallisuuteen tulee", hän jatkaa.
Päätoimittaja Mukengeshayi myöntää, että turvallisuus on kohentunut Kinshasassa. Silti häntä huolestuttaa hallituksen tapa kohdella arvostelijoitaan.
Mukengeshayin mukaan moni muukin aprikoi, että "Mobutu ei tehnyt tällaista. Hän oli diktaattoreista suurin, mutta hän sieti ihmisoikeusjärjestöjä. Miten ihmeessä vapautusliike ei pysty kunnioittamaan kansalaisvapauksia?"
"Emme voi asettua vastustamaan uutta hallitusta emmekä pahoitella Mobutun kauden päättymistä, sillä se, mitä hän teki yli 30 vuoden aikana maamme suunnattomalle vauraudelle on katastrofi", Mukengheshayi jatkaa.
"Ihmiset kuitenkin kaipaavat suunnan näyttäjää. He haluavat hallituksen sanovan: Tämän me saimme perinnöksi. Tätä me ehdotamme, ja tämä on suunta, johon halumme kulkea."
Tienviittojen viipyessä kongolaiset odottavat mielenkiinnolla sitä, pitääkö heidän johtajansa kiinni itse asettamastaan aikataulusta. Sen mukaan vaalit tulisi järjestää huhtikuussa 1999, mutta moni pelkää, että siirtyminen demokratiaan mutkistuu samaan tapaan kuin Nigeriassa.
Nigerian sotilasjohtaja Sani Abacha oli luvannut vaalit lokakuuksi, mutta nyt niiden sijasta on tarjolla kansanäänestys siitä, saako Abacha jatkaa vallassa vai ei.
Enteet eivät lupaa hyvää Kongonkaan tapauksessa. Vaalien pitäminen edellyttää uutta perustuslakia, jonka ensimmäinen luonnos on valmisteltu komiteatyönä. Seuravaksi tulisi muodostaa perustuslakia säätävä kansankokous.
Jos kokous valitaan vaaleilla, se saa perustuslain hyväksyttäväkseen. Mikäli kansankokous valitaan nimittämällä, perustuslaki tulee alistaa kansaäänestykseen. Sellaisen järjestäminen ei ole helppo tehtävä Afrikan kolmanneksi suurimmassa maassa, jossa on noin 45 miljoonaa asukasta ja surkeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet.
ADFL:n hallituksen laatiman aikataulun mukaan uusi perustuslaki tulisi hyväksyä marraskuuhun mennessä, joten kiire alkaa olla melkoinen. (Inter Press Service)
