Bangkok, 10.06.98 (IPS) – Kun toukokuussa tuli tieto Kambodzhan entisen diktaattorin, pahamaineisen Pol Potin kuolemasta, moni huokaisi helpotuksesta. Nyt kun Roomassa alkavat keskustelut YK:n kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta, Pol Potin tapaus toimii malliesimerkkinä siitä, millaisia vaikeuksia sillä voi olla edessään.
Monen mielestä on huutava vääryys, että Pol Potia ei koskaan saatu tuomiolle valtavista rikoksistaan. Kambodzhassa kuitenkin epäillään, että Pol Potin vetäminen oikeuteen tuskin olisi helpottunut, vaikka kansainvälinen tuomioistuin (ICC) olisi jo ollut olemassa. Syynä ovat maan historiaan liittyneet suurvaltaintressit ja sen nykyisen sisäpolitiikan sekavuus.
Tämä on hyvä muistaa ICC:n perustamista koskevissa neuvotteluissa, jotka alkavat Roomassa 15. kesäkuuta.
Pol Potin johtamat punaiset khmerit hallitsivat Kambodzhaa 1975-79. Tuona aikana kuoli kaksi miljoonaa kambodzhalaista teloitusten, kidutuksen, vainon ja nälän uhreina.
Länsimaat olivat Yhdysvaltain aloitteesta harkinneet viime vuosina ajatusta perustaa kansainvälinen oikeusistuin tutkimaan nimenomaan Pol Potin tapausta.
Kambodzhassa epäiltiin, ettei mikään tuomioistuin pystyisi järjestämään Pol Potin pidättämistä sissien valvomasta syrjäisestä viidakosta. Lisäksi olisi pitänyt saada entinen hirmuhallitsija viedyksi elävänä toiseen maahan ja kootuksi riittävät todisteet hänen tuomitsemisekseen kahden vuosikymmenen takaisesta kansanmurhasta.
Moni myös uskoi, ettei sen enempää kansainvälisellä yhteisöllä kuin Kambodzhan nykyjohdollakaan ollut todellista halua vetää Pol Potia syytteeseen. Samalla näet olivat vaarassa paljastua syyttäjien omissa kaapeissa piileskelevät poliittiset luurangot.
"Kiinan ja Thaimaan täytyy olla helpottuneita Pol Potin kuolemasta, koska hän ei voi enää kertoa, paljonko ne auttoivat hänen liikettään", Kambodzhan dokumentaatiokeskus -nimisen kansalaisjärjestön johtaja Youk Chhang sanoo.
Vaikka suurin vastuu kansanmurhasta kuuluu Pol Potille ja muille punaisten khmerien johtajille, eräät historioitsijat muistuttavat, että siinä ei ole koko totuus. Useilla muilla mailla oli osuutta asiaan.
Esimerkiksi Yhdysvallat pommitti 1970-luvun alussa Vietnamin sodan aikana Kambodzhan maaseutua tappaen useita satoja tuhansia viattomia ihmisiä. Sekin oli kansanmurhaa, joka valmisti maaperää punaisten khmerien valtaannousulle.
Kiinan hallitus puolestaan antoi avokätistä aineellista ja poliittista tukea Pol Potin hallitukselle.
Kun Pol Pot syrjäytettiin Vietnamin joukkojen tuella, hän sai yli 20 vuoden ajan suojan Thaimaasta. Thaimaalaiset liikemiehet ja poliitikot ansaitsivat miljoonia sissien kanssa käydyllä puutavara- ja jalokivikaupalla.
Kambodzhan hallitus pyysi viime vuonna YK:ta perustamaan Bosnian ja Ruandan mallin mukaan kansainvälisen tuomioistuimen tutkimaan jäljellä olevien punakhmerien johtajien rikoksia. Kiina kuitenkin katsoi, ettei tapausta pitäisi "kansainvälistää", koska kyse oli Kambodzhan sisäisestä asiasta.
Pol Potin kuoleman jälkeen toukokuussa Yhdysvallat esitti jälleen YK:ssa Kambodzha-oikeudenkäyntiä.
Kambodzhan kansanpuolueen (CPP) johtaja ja pääministeri Hun Sen lähetti YK:lle aloitetta tukevan kirjeen, mutta hänen todelliset yhteistyöhalunsa epäilyttävät.
Hun Sen ja muut CPP:n perustajat ovat entisiä punakhmerejä, jotka syöksivät Pol Potin vallasta Vietnamin tuella 1979. Nyt he ovat ryhtyneet yhteistyöhön viime aikoina punakhmereistä loikanneiden kanssa.
Pol Potin sisaren miehelle Ieng Samrylle luvattiin viime vuonna armahdus vastineeksi siitä, että hän toi punakhmereistä loikanneet sotilaat hallituksen puolelle.
CPP:n johto selitti, että loikkarit täytyy hyväksyä Kambodzhan rauhan vuoksi. CPP on kuitenkin vannonut ottavansa kiinni ja rankaisevansa punakhmerien kovan linjan johtoa, joka jatkaa hallituksen vastustamista.
Kansainvälisessä Kambodzha-oikeudenkäynnissä saatettaisiin esittää kiusallinen kysymys: mikä oli Hun Senin ja kumppaneiden osuus maan muuttumisessa "kuoleman kentäksi".
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on vaatinut, että oikeuden eteen on tuotava punakhmerien korkeimman johdon ohella sen turvallisuuskoneiston napamiehet, kuten pahamaineisen Tuol Slengin kidutuskeskuksen johtajat ja joukkomurhiin käskyt antaneet upseerit.
Asiantuntijoiden mielestä Kambodzhan tapaus kuvaa hyvin sitä, miten monimutkaisten kysymysten äärelle perusteilla oleva ICC joutuu. Sen on määrä tuomita muun muassa kansanmurhista ja muista ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista syytettyjä.
"Kambodzha havainnollistaa sen, että hallitukset, joilla on oikeuden toimeenpanon edellyttämä sotilaallinen mahti, ovat yleensä myös osasyyllisiä rikoksiin. Siksi niiden on vaikeata tehdä ICC:stä tehokas ja luotettava organisaatio", kiteyttää eräs aasialainen diplomaatti.
YK:n turvallisuusneuvoston neljä pysyvää jäsentä – Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat – onkin esittänyt voimakkaita varauksia ICC:n suhteen. Se on herännyt pelkoa, että ICC:stä tulee heikko tuomioistuin, jonka päätösvalta on vähäinen ja toiminta lamaantuu poliittisten ristipaineiden vuoksi.
Rooman neuvotteluissa pyritään ratkomaan keskeisiä kysymyksiä, kuten ICC:n suhde kansallisiin oikeuslaitoksiin ja rikostyypit, joita se käsittelee. Ratkaistava on myös, kuka panee oikeuskäsittelyn vireille: jäsenvaltio, YK:n turvallisuusneuvosto vai oikeuden syyttäjä.
Joidenkin asiantuntijoiden mielestä Kambodzhan esimerkki paljastaa, miten vaikeata noista asioista on päästä yksimielisyyteen. Olisiko sittenkin hyödyllisempää rohkaista yksittäisiä valtioita etsimään keinoja, joiden avulla rikosten uhrit saisivat oikeutta, epäilijät kysyvät. (Inter Press Service)
