Peking, 28.10.98 (IPS) – Kiinan toiseksi suurimaan joen, Keltaisenjoen, vesipula pahenee. Asiantuntijat pelkäävät virran muuttavan suuntaansa, ellei tilannetta korjata nopeasti.
Tutkijoiden mukaan Keltaisenjoen veden hupeneminen ei kuitenkaan helpota tämän liki 5 500 kilometrin mittaisen virran ainaisia tulvaongelmia. Joki saa alkunsa Tiibetin ylätasangolta ja laskee Bohainmereen.
Itse asiassa joen kuivuminen jopa pahentaa tulvan uhkaa tukkimalla väylät lietteellä. "Yksi Keltaisenjoen tulvien tärkeimmistä aiheuttajista on juuri liettyminen", virran suojelukomission pääinsinööri ja apulaisjohtaja Chen Xiaoguo sanoo.
"Normaalina vuonna joen pitäisi kuljettaa mereen miljardi tonnia hiekkaa, mutta viime vuonna hiekkalasti jäi viidennekseen eli 200 miljoonaan tonniin. Vettä laski mereen 1,8 miljardia kuutiometriä, mikä on vajaa kymmenesosa normaalina pidetystä 20 miljardin kuution virtaamasta ", Chen jatkaa.
Valtaosa hiekasta on kasaantunut joen uomaan ja tukkii sen pääväylän vähitellen. Asiantuntijoiden mukaan tilanteesta koituu suuri vaara tulvakaudella, sillä jokiuoma on paikoitellen jopa 14 metriä ympäröiviä peltoja korkeammalla.
"Oli järkyttävää nähdä, että kesäkuusta syyskuuhun jatkuvan normaalin tulvakauden aikana 1997 Keltaisessajoessa mitattiin 72 vedetöntä päivää Lijinin mittausasemalla. Asema on viimeinen ennen kuin joki laskee mereen", Chen kertoo.
Joki on ollut osittain kuivana useimpina vuosina 1970-luvulta lähtien. Vuoden 1990 jälkeen sen alajuoksu on kuivunut joka vuosi. Chenin mukaan Lijinin vesimittari antoi viime vuonna nollalukemat kaikkiaan 226 päivänä, mikä on toistaiseksi huonoin tulos.
Kiinan tiedeakatemian mukaan Keltainenjoki loppui viime vuonna noin 700 kilometrin päässä merestä.
Tiedeakatemian tutkija Liu Changming pelkää, että kiihtyvä liettyminen voi saada joen taas muuttamaan kurssiaan, kuten tapahtui 1855. "Alajuoksulla on nyt havaittavissa samanlaiset olosuhteet kuin silloin."
Liu varoittaa, että jos joen suojavallit pettävät ja tulva pääsee valloilleen, uhan alla on 78 miljoonaa ihmistä 120 000 neliökilometrin alueella.
Tiedeakatemian mukaan Keltaisenjoen kuivuminen johtuu osittain epäsuotuisista luonnonolosuhteista, sillä sen latva-alue on kuivaa seutua, jossa vuotuinen sademäärä jää 200-500 milliin. Säätieteilijät sanovat, että Pohjois-Kiinan sademäärät ovat pudonneet vuodesta 1965 jopa neljänneksen.
Pituudestaan huolimatta Keltainenjoki jää normaaleinakin aikoina vesimäärältään Kiinan neljänneksi suurimmaksi. Sen vesimäärä on pelkkä puronen verrattuna Jangtsen tuhannen miljardin kuution vesimassaan.
Pääsyy Keltaisenjoen kuivumiseen on kuitenkin veden liiallinen käyttö. Jokivarressa toimii kaikkiaan 122 vedenottamoa, jotka palvelevat niin asutuskeskuksia kuin maatalouttakin. Veden kulutus on vuosina 1970-97 noussut 12 miljardista kuutiosta yli 30 miljardiin.
Tiedeakatemia huomauttaa, että suuri osa käyttövedestä menee hukkaan. Keinokastelu ahnehtii siitä 92 prosenttia, josta vain kolmannes päätyy sinne minne pitääkin.
Liun mukaan myös Kiinan teollisuus tuhlaa vettä surutta ja jopa seitsenkertaisesti teollisuusmaihin verrattuna. Veden kierrätysaste teollisuudessa jää 40 prosenttiin.
Keltaistajokea yritetään pelastaa erityislailla, jota joen suojelukomitea parhaillaan luonnostelee. Tutkijat haluavat korottaa veden hintaa, sillä sitä myydään heidän mielestään niukkuuteensa nähden pilkkahinnalla.
Chen kertoo, että joen alajuoksulle rakennetaan suojavalleja, joiden on määrä valmistua ennen ensi vuoden tulvakauden alkua. Ennen pitkää Keltaisenjoen vesipulaa saatetaan ryhtyä helpottamaan ohjaamalla sen uomaan vettä Jangtsesta. (Inter Press Service)
