Soul, 20.01.99 (IPS) – Kim Yon-Shill oli viehättävä ja hauskutti yleisöään vitseillä, mutta vieraat olisivat ihastuneet häneen, vaikka hän olisi vain seissyt hiljaa.
Ryhmä ikääntyneitä eteläkorealaisia turisteja söi 23-vuotiaan oppaansa kädestä jo yksistään siksi, että tämä oli pohjoiskorealainen.
Eteläkorealaisilla on marraskuusta lähtien ollut mahdollisuus ostaa risteilymatka, johon sisältyy lyhyt vierailu Pohjois- Koreaan. Monet ovat niin innokkaita tapaamaan "tavallisia" pohjoiskorealaisia, että jo oppaan kohtaaminen liikuttaa heidät kyyneliin.
"Minusta tuntuu kuin olisin tavannut lapsenlapseni", sanoo 72-vuotias Kang So-In suudellessaan Kimiä poskelle.
Vielä pari vuotta sitten tällainen asetelma olisi ollut mahdoton. Ovathan kaksi Koreaa olleet periaatteessa sodassa keskenään vuosien 1950-53 Korean sodasta lähtien.
Eteläkorealaisten tunnesiteet yli rajan ovat pysyneet vahvoina, ja siksi he kannattavat lämpimästi presidenttinsä Kim Dae Jungin aiempaa avoimempaa pohjoisenpolitiikkaa.
Kuvassa on toki vielä säröjä, kuten se, että Etelä-Korea epäilee yhä Pohjois-Korean lähettävän vakoilusukellusveneitä vesilleen.
Kim Dae Jung on kuitenkin sallinut kaupallisten suhteiden kehittämisen erillään politiikasta.
Etelä-Korean yritykset ovatkin kilvan etsineet yhteistyöhankkeita pohjoisen kanssa. Esimerkiksi suuryhtiö Hyundai on luvannut Pohjois-Korean hallitukselle liki viisi miljardia markkaa yksinoikeudesta kehittää Chumming-vuoren aluetta pohjoisessa.
Hyundai haluaisi luoda myös Kumgang-vuoren alueesta kansainvälisen matkailukeskuksen. Ensimmäiset eteläkorealaisryhmät retkeilevät jo seudun kauniissa maisemissa.
Lisäksi Hyundai on tarjoutunut muuttamaan Pohjois-Korean länsirannikon teollisuusalueeksi. Ajatuksena on yhdistää eteläkorealainen pääoma ja pohjoisen työvoima vientituotannon palvelukseen.
"Meidän ei tarvitse viedä työvaltaisia tehtaitamme Indonesiaan tai Thaimaahan saakka tuottaaksemme tekstiilejä, kenkiä tai pehmoleluja. Täällä meillä on halpaa mutta ammattitaitoista pohjoiskorealaista työvoimaa, joka jakaa kanssamme saman kielen ja työmoraalin", selostaa Hyundain edustaja.
Epäilijät varoittelevat, että kaikesta etelän antamasta avusta huolimatta Pohjois-Korea jatkaa asevoimiensa vahvistamista.
Taloustieteen professori Yoon Tok-Yong Yonsei-yliopistosta toppuuttelee pelkoja. Hänen mukaansa Koreoiden välisen sodan todennäköisyys pienenee samaa tahtia kuin niiden taloudet kietoutuvat yhteen.
Toisten mielestä Koreoiden taloudellisten ja kulttuurisuhteiden koheneminen voi johtaa myös poliittisen yhteisymmärryksen kasvuun. "Käy välttämättömäksi aloittaa jonkinlainen puolivirallinen vuoropuhelu", arvioi Koreoiden yhdistymisen apulaisministeri Jeong Se-hyun.
Aasian talouskriisi on kuitenkin vaikeuttanut Koreoidenkin kauppaa, joka kutistui 1998 noin 30 prosenttia edellisvuotisesta.
Kulttuurivaihdossa pohjoinen on ollut aktiivisempi osapuoli. Etelä-Korean televisio esittää nykyisin pohjoisessa tuotettuja sarjoja ja piirrettyjä. Pohjoiskorealaisen sirkuksen vierailua odotetaan tänä vuonna.
Vaikka Etelä-Koreassa on kaksi miljoonaa työtöntä, halukkuus auttaa naapuria on yhä vahva. Kansalaisjärjestöt toimittivat viime vuonna pohjoiseen apua yli 100 miljoonan markan edestä. Etelä- Korean hallitus puolestaan antoi ruoka-apua 55 miljoonaa markkaa. Lisäksi Soulin hallitus on ilmoittanut toimittavansa ehdoitta Pohjois-Korealle siemeniä ja lannoitteita, jos se pyytää niitä. (Inter Press Service)
