Lontoo, 24.02.99 (IPS) – Uzbekistanin tähän asti nauttima yhteiskunnallinen vakaus koki pahan täräyksen helmikuun puolivälissä, kun kuusi autopommia räjähti surmaten 15 ihmistä maan pääkaupungissa Tashkentissa. Pommi-iskuihin syylliset eivät ilmoittautuneet, mutta heitä voidaan etsiä monelta suunnalta.
Noin 24 miljoonan asukkaan Uzbekistan on Keski-Aasian entisistä neuvostasavalloista runsasväkisin ja strategisesti tärkein. Presidentti Islam Karimov on hallinnut maata rautaisella otteella seitsemän vuoden takaisesta itsenäistymisestä asti.
Yksi pommiräjähdyksistä sattui vain muutamaa minuuttia ennen kuin Karimov saapui hallituksen rakennukseen johtamaan sen istuntoa. Epäilystä ei jäänyt siitä, että Karimov oli iskujen pääkohde.
"Tarkoituksena oli eliminoida presidentti, tuhota kansamme rauha ja, mikäli tarpeen, pelotella ihmisiä ja istuttaa paniikki heidän sydämiinsä", Karimov sanoi iskujen jälkeen.
Toistaiseksi on epäselvää, kuka pani hyvin suunnitellut iskut toimeen ja miksi. Mikään ryhmä ei ole ottanut niistä vastuuta.
Uzbekistanin radio syytti "äärimmäisyysaineksia, jotka vihaavat maamme itsenäisyyttä". Turvallisuuspalvelun päällikkö Rustam Inajatovin sormi osoitti "maamme ulkopuolella olevia kiihkoilijoita ja heidän liittolaisiaan tasavallan sisällä".
Alueen tapahtumia seuraavat tarkkailijat ja diplomaatit ovat käyneet läpi mahdollisia syyllisiä. Heitä riittää islamilaisista militanteista mafiatyylisiin gangstereihin ja tadzhikistanilaisista kansalliskiihkoilijoista Tadzhikistaniin sijoitettuihin venäläisiin upseereihin.
Jokaisella näistä ryhmistä – paitsi ehkä venäläisillä upseereilla – olisi ollut syytä hyökätä Karimovin hallitusta vastaan kostoksi sen niille tuottamista harmeista.
Pahimmin Karimovin hallitus on painostanut ryhmää, joka haluaa muuttaa Uzbekistanin islamilaiseksi tasavallaksi vedoten siihen, että maan asukkaista 90 prosenttia on muslimeita. Liikkeen johdossa on islamilaisesta puolueesta lohjennut Adalat (oikeus) – ryhmä. Sillä on vahvaa kannatusta Fergananlaaksossa, jossa asuu kolmannes maan asukkaista.
Maallisuutta tiukasti kannattava Karimov on jahdannut kiihkomuslimeita leppymättömästi. Turvallisuusjoukot ovat pidättäneet monia heidän uskonnollisista johtajistaan. Yksi heistä katosi matkalla lentokentälle ja toinen kuoli vankilassa.
Noin vuosi sitten islamistien tukikohtana tunnetussa Namangan kaupungissa Fergananlaaksossa naamioituneet miehet mestasivat raakuutensa vuoksi vihatun poliisin. Jutun tutkimuksissa puhjenneessa tulitaistelussa kuoli kolme poliisia lisää.
Karimov reagoi nopeasti julistaen ulkonaliikkumiskiellon Namaganiin ja muihin seudun kaupunkeihin. Joukoittain kiihkomuslimeiksi epäiltyjä pidätettiin. Pikavauhtia hyväksyttiin laki, joka asetti viime vuosina tiuhaan tahtiin eri puolille maata nousseet moskeijat tiukkaan valtion valvontaan.
Toimet näyttivät taltuttaneen ääriaineisten muodostaman välittömän uhan. Usein käy kuitenkin niin, että nousevan kansaliikkeen tukahduttaminen ajaa sen radikaaleimmat jäsenet turvautumaan terrorismiin.
Tässä tapauksessa militanteilla muslimeilla ei olisi ollut vaikeuksia hankkia sissitaitoja naapurimaissa Afganistanissa ja Tadzhikistanissa. Afganistanissa on pitkään toiminut sotilaallisia koulutusleirejä eri puolilta maailmaa tuleville muslimitaistelijoille. Tadzhikistanissa islamistit ovat taistelleet maallista hallitusta vastaan asein vuodesta 1992.
Tadzhikistanin viranomaiset ovat syyttäneet Karimovia, että tämä on islamisteja jahdatessaan lähettänyt turvallisuusjoukkojaan rajan yli.
Viime marraskuussa Tadzhikistanin pohjoisosissa Hojandin seudulla tapahtui epäonnistunut kapinayritys, jota johti syntyperäinen uzbekki ja entinen eversti Mahmoud Khodabardijev. Tadzhikistanin presidentti Imamali Rahmanov syytti Uzbekistanin hallitusta kapinan tukemisesta.
Todisteeksi Tadzhikistanin televisio näytti kiinni otettuja kumouksellisia, jotka kertoivat saaneensa koulutusta Uzbekistanissa. Kumousyrityksen tarkoitukseksi väitettiin Tazdhikistanin kansallisen yhtenäisyyden hallituksen kaatamista. Se perustettiin 1997, kun viisi vuotta kestänyt sisällissota laantui.
Tarkkailijat pitävät mahdollisena, että Tashkentin pommi- iskujen takana olisivat tadzhikistanilaiset kansallismieliset, jotka suivaantuivat Karimovin sotkeentumisesta maansa asioihin.
Tadzhikistanin tilannetta mutkistaa 25 000 miehen vahvuisten venäläisjoukkojen läsnäolo. Jotkut asiantuntijat väittävät, että venäläiset upseerit ovat jopa antaneet aseita ja neuvoja eri osapuolille pitääkseen konfliktin käynnissä ja syyn omaan läsnäoloonsa voimassa.
Pari viikkoa ennen pommi-iskuja Karimov ilmoitti Venäjän puolustusministeriön harmiksi, että Uzbekistan vetäytyy Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) kollektiivisesta turvallisuussopimuksesta.
Asiakirja tunnetaan, ironista kyllä, Tashkentin sopimuksena, sillä 9 IVY:n 12:sta jäsenmaasta allekirjoitti sen Uzbekistanin pääkaupungissa 1992. Sopimus tuli voimaan 1994 ja raukeaa tämän vuoden huhtikuussa, elleivät allekirjoittajat vahvista sitä uudelleen.
Erkanemalla sopimuksesta Karimov halusi prostestoida Venäjän pyrkimyksiä vastaan. Hänen mielestään Venäjä yrittää muuntaa IVY:n takaisin liittovaltioksi, jossa sillä itsellään olisi johtajan rooli. Karimov haukkuu hanketta uuskolonialistiseksi.
Maassa vierailleen venäläisen parlamenttivaltuuskunnan vetoomuksista huolimatta Karimov kieltäytyi muuttamasta päätöstään.
Tarkkailijoiden mukaan Tashkentin pommi-iskut eivät kuitenkaan voineet olla Venäjän kostoa Karimoville, sillä valmisteluaika jäi aivan liian lyhyeksi. Heidän mukaansa useiden samanaikaisten autopommi-iskujen toteuttaminen vaatii pitkää ja huolellista valmistelua.
Vahvistamattomat tiedot Tashkentista ovat kertoneet, että viisi ihmistä olisi pidätetty epäiltynä osallisuudesta pommi- iskuihin, mutta heidän taustastaan tai mahdollisista motiiveistaan ei ole mitään tietoa.
Karimovin lausunnot eivät selventäneet asiaa. "Antakaamme hyökkääjien tuntea voimamme ja luottamuksemme siihen, että olemme valinneet oikean tien… Näillä (terrorin) keinoilla kukaan ei voi käännyttää meitä valitsemaltamme tieltä", hän sanoi.
Epäselväksi jäi, tarkoittaako "valittu tie" kansallista itsenäisyyttä, jota Karimov uskoo Venäjän pyrkivän horjuttamaan. Vai tarkoittaako se kenties valtion ja kirkon pitämistä erillään, mikä ei miellytä islamisteja? (Inter Press Service)
