Soul, 24.02.99 (IPS) – "Elämäni täällä on aivan toisenlaista kuin se, josta uneksin Pohjois-Koreassa", Sanoo Kang Kyong-Ho, joka loikkasi Etelä-Koreaan 1997. Vaarallinen taival Kiinan ja Vietnamin kautta kesti puoli vuotta.
Kun 39-vuotias Kang saapui vaimonsa kanssa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin, valtio antoi heille noin 120 000 markkaa alkupääomaa. Rahat ovat huvenneet vuokraan ja elintarpeisiin, sillä Kang on onnistunut saamaan vain tilapäisiä töitä.
Nyt Kang on määräaikaisena vartijana kaupungin palveluksessa. "Pelkään menettäväni tämänkin työpaikan. Pohjois-Koreassa ei ainakaan ollut sitä huolta. Siellä työskentelin maatilan työnjohtajana", Kang kertoo.
Aina 1990-luvun alkuvuosiin pohjoiskorealaisia loikkareita ylistettiin etelässä "vapaustaistelijoina". Heidät autettiin uuden elämän alkuun mukavalla rahasummalla ja turvallisella työpaikalla.
Loikkareiden määrän jyrkkä kasvu vuodesta 1994 on viilentänyt tervetulotoivotuksia.
Virallisten tietojen mukaan Etelä-Koreassa elää nykyisin 741 pohjoiskorealaista. Vuodesta 1953 loikkareita on tullut kaikkiaan 941, mutta 200 on kuollut tai muuttanut muualle.
Ennen vuotta 1994 saapuneet loikkarit saivat valtion tukea noin 300 000 markkaa, mutta sittemmin summa on kutistunut nykyiseen reiluun 60 000 markkaan henkeä kohti.
Etelä-Koreaa vuodesta 1997 koetellut talouskriisi on aiheuttanut sen, että pohjoisesta tulleet ovat usein ensimmäisten irtisanottujen joukossa.
Joulukuiset tilastot kertovat, että 281 loikkaria on suorittanut ammattikurssin vuoden 1994 jälkeen, ja heistä on nyt yli 40 prosenttia työttömänä.
Heihin kuuluu 30-vuotias Kim Jong-Yong, jonka urheaa loikkausta ylistettiin 1996. Hän pyörii kodittomana Soulin rautatieasemalla. "Olin ajatellut, että täällä voin tehdä mitä vain. Nyt tunnen itseni täysin avuttomaksi ja yksinäiseksi, kun ei ole ystäviä eikä perhettä ympärillä."
Arkielämä on suuri haaste monelle loikkarille, jolle eteläkorealaisen kulttuurin ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
Kang Chull-Ho, 32, valittaa reputtaneensa autokoulun kirjallisessa kokeessa jo viisi kertaa. "Heidän tapansa kirjoittaa on niin outo, että en ymmärrä mitään", hän huokaa.
Kim Hi-Gun, 32, opetti lukiossa fysiikkaa Pohjois-Koreassa, mutta kokemuksesta ei tunnu olevan apua etelässä. "Työhakemukseni eivät johda mihinkään, koska minulla ei ole suosittelijoita eikä suhteita", hän kertoo.
Jotkut pohjoiskorealaiset ovat kuitenkin löytäneet etelästä mahdollisuuksien maan ja luoneet menestyksekkään uran liike- tai viihdealalla.
"Ensimmäinen täällä oppimani asia oli, että minun on hankittava rahaa", Souliin 1996 tullut Yoon Kyong-Sup sanoo. Hän säästi alussa rahaa ja pitää nyt ravintolaa, jossa tarjoillaan pohjoiskorealaiseen tapaan valmistettuja kylmiä nuudeleita.
"Täällä ei saa mitään ilmaiseksi, joten on tehtävä kovasti työtä. En koskaan kuvitellut, että minusta tulisi palvelija, joka hymyilee, kumartelee syvään ja järjestää asiakkaiden kenkiä", Yoon kertoo.
Näyttelijätär Kim Hye-Young, 26, tuli Souliin perheensä kanssa viime vuonna. Hänet on valittu television hammastahnamainokseen, josta maksetaan noin 200 000 markan palkkio. "Haaveenani on tulla tv-tähdeksi täällä niin kuin olin pohjoisessakin", Kim sanoo.
Etelä-Korean viranomaisten tekemän selvityksen mukaan 58 prosenttia maahan tulleista pohjoiskorealaisista pitää taloudellisia vaikeuksia suurimpana ongelmanaan. Kulttuurieroja korostaa 20 prosenttia vastaajista ja lasten koulunkäynnin kokee hankalaksi 7 prosenttia.
Perheensä kanssa tulleet loikkarit tuntevat olonsa huomattavasti paremmaksi kuin ne, joiden omaiset jäivät rajan taakse.
Etelä-Korean Koreoiden yhdistymisen ministeri Kang In-Duk on kaksinkertaistanut loikkareiden taloudellisen tuen tämän vuoden alusta. Korotusta ei kuitenkaan saa takautuvasti, ja se kismittää 1994-1998 saapuneita. He perustivat joulukuussa oman painostusryhmän ajamaan etujaan.
"Valtion pitää tukea loikkareita, kunnes he kykenevät sopeutumaan uuteen ympäristöön", vaatii ryhmää vetävä Han Change- kwoen. Ryhmä moittii sitä, että vain korkea-arvoiset pohjoiskorealaiset loikkarit saavat kunnon kohtelun etelässä.
Talousvaikeuksista huolimatta Etelä-Korealla on aihetta odottaa lisää rajanylittäjiä. Arvioiden mukaan jopa 100 000 pohjoiskorealaista on paennut nälänhätää Kiinan pohjoisosiin, missä he odottavat tilaisuutta jatkaa matkaa Etelä-Koreaan. (Inter Press Service)
