Washington, 25.07.00 (IPS) – Yhdysvallat on tehnyt ehdotuksen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia koskevan kaupan säännöiksi. Ilmastonmuutoksen yhdysvaltalainen asiantuntija Ross Gelbspan varoittaa, että ehdotus on epäedullinen kehitysmaille ja muutoinkin kelvoton toteutettavaksi.
Gelbspanin mukaan ehdotuksen edellyttämä päästöjen valvont a olisi mahdotonta, semminkin kun valvonnasta ei ole edes tehty sopimusta.
Yhdysvaltain hallituksen tulisikin ensi tilassa lopettaa fossiilisten polttoaineiden tukiaiset, ehdottaa Gelbspan. Hän on entinen Boston Globe -lehden toimittaja, jonka kirja The Heat is On kiihdytti keskustelua ilmastonmuutoksesta.
Gelbspan arvioi, että Yhdysvaltain aloite auttaisi varakkaita teollisuusmaita kuittaamaan rahalla velvoitteensa supistaa tuntuvasti omia hiilidioksidipäästöjään. Kaiken lisä ksi päästöjen rajoittaminen tulevaisuudessa kävisi kehitysmaille entistä kalliimmaksi.
Useimmat tutkijat päättelevät, että ilmastonmuutos johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kaasun ja kivihiilen, polttamisesta. Niiden käyttöä pidetään jo nyt syynä valtamerien lämpötilan kohoamiseen, Etelämantereen napajäätikö n lohkeiluun ja El Nino -ilmiön kärkevöitymiseen.
Teollisuusmaiden painostuksesta syntynyt Kioton sopimus tähtää näiden uhkien torjumiseen. Siinä teollisuusmaat sitoutuvat supistamaan vuoteen 2012 mennessä kasvihuonekaasujen päästönsä tasolle, joka alittaa vuoden 1990 tason 5-7 prosenttia.
Kioton sopimuksessa käsitellään myös päästöjen kansainvälistä kauppaa. Tiukasti tulkiten sitä tulisi käydä vai n teollisuusmaiden kesken. Sopimuksen "puhtaan kehityksen mekanismi" (CDM) antaa Gelbspanin mukaan kuitenkin teollisuusmaille luvan ostaa halvalla päästöjen vähennyksiä myö s kehitysmaista.
Tyypillinen CDM-sovellutus olisi esimerkiksi hiilivoimaloiden päästöjä vähentävän teknologian toimittami nen Kiinaan Yhdysvalloissa kivihiiltä käyttävän voimalaitoksen kustantamana. Vastaavasti voitaisiin kustantaa vaikkapa hiiltä sitovan metsän säilyttäminen tai laajentaminen Costa Ricassa.
Päästökaupan kannattajat perustelevat kantaansa Yhdysvalloissa saaduilla kokemuksilla. Niiden mukaan CDM toimii. Yhdysvaltojen hallitus, teollisuuspiirit ja jopa eräät suuret ympäristöjärjestöt, kuten Environmental Defense Fund, kannattavat mekanismin käyttöä kansainvälisesti.
Gelbspan on CDM:n kannattajien kanssa samaa mieltä siitä, että järjestelmä on melko hyvin auttanut vähentämään Yhdysvaltojen koillisosan happosateita.
Hän kuitenkin korostaa, että onnistuminen perustui valvonnan ja toimeenpanon helppouteen. "Päästölähteitä – keskilännen savupiippuja – oli hallittava määrä, noin 2 000, ja ohjelma toteutettiin osana kansallista sääntelyjärjestelmää."
Kansainvälisen hiilidioksidikaupan ongelmaksi nousevat miljoonat päästölähteet. Niitä on ympäri maailmaa sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Se tekee valvonnan mahdottomaksi.
Yhdysvaltain ehdotuksen toinen ongelma on sen epäreiluus kehitysmaita kohtaan, Gelbspan sanoo. "Teollisuusmaat ja kehitysmaat ovat hyvin erimielisiä siitä, millä tavalla päästöoikeuksia tulisi jakaa."
Teollisuusmaiden mielestä sallitut määrät tulisi suhteuttaa prosentteina päästöjen tasoon vuonna 1990. Se turvaisi noiden maiden taloudellisen kehityksen jatkumisen.
Kehitysmaat puolestaan pitävät reiluna ja demokraattisena päästöoikeuksien suhteuttamista kunkin maan väestömäärää n. Gelbspan huomauttaa, että Yhdysvaltain talous kutistuisi jyrkästi, jos sen ja Intian kansalaisilla olisi yhtä suuret päästöoikeudet.
Venäjän tapaus on toisenlainen. Maan talous on romahtanut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja saastepäästöt ovat samoin supistuneet tuntuvasti. Jos päästökaupan säännöistä sovitaa n, Venäjällä tulee olemaan runsaasti myytäviä päästöoikeuksi a.
Myös Intian Delhissä toimivan Centre for Science and Environment -järjestön johtaja Anil Agarwal arvostelee Yhdysvaltain ehdottamaa mekanismia, koska se asettaisi maat eriarvoiseen asemaan. Lisäksi teollisuusmaat voisivat pitää halvalla ostamansa päästöluvat itsellään loputtomasti.
Kun kehitysmaita myöhemmin velvoitettaisiin rajoittamaan ilmansaasteitaan, jäljellä olisi ainoastaan hyvin kalliita toimenpiteitä vaativia päästölähteitä, Gelbspan selvittää .. "Mitä muuta tämä olisi kuin ympäristökolonialismia."
Pahinta Gelbspanin mielestä olisi kuitenkin se, että vaikka valvonnan, tasapuolisuuden ja toimeenpanon ongelmat ratkaistaisiin, ehdotettu mekanismi jättäisi päästöjen supistukset kauaksi tutkijoiden todentamasta vähennystarpeesta.
Tutkijoiden suuri enemmistö arvioi, että päästöjä pitä ä pudottaa 70 prosenttia alle vuoden 1990 tason, jotta ilmakehän lämpeneminen pysähtyisi.
Gelbspan esittää, että teollisuusmaiden tulee päästökaup an sijaan keskittyä alentamaan fossiilisten polttoaineiden tukiaisia ja lisäämään uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, rahoitusta.
Yhdysvallat tukee öljyn, kaasun ja kivihiilen käyttöä vuosittain noin 20 miljardilla dollarilla (yli 130 miljardilla markalla). Tuki koostuu erilaisista verohelpotuksista ja muista markkinoiden toimintaa ohjaavista keinoista.
Maailmanlaajuisesti fossiilisten polttoaineiden vuosittaiset tukiaiset arvioidaan 300 miljardiksi dollariksi (1 900 miljardiksi markaksi).
"Jos tukiaiset siirrettäisiin fossiilisista polttoaineista uusiutuvia energialähteitä hyödyntävään teknologiaan, johtavi en energiayhtiöiden kiinnostus kehittää vaihtoehtoja kasvaisi merkittävästi. Se vauhdittaisi polttokennojen, aurinkoenergialaitteiden ja tuulivoiman kehitystyötä", Gelbspan ennustaa.
Pienen osan tuesta hän varaisi pienituloisten polttoainelaskun alentamiseen ja työpaikkansa menettävien hiilikaivostyöläisten uudelleenkoulutukseen.
Gelbspan tarjoaa myös keinoa, jolla päästöoikeuksien tasapuolisuutta koskeva kiista voitaisiin ohittaa. Se olisi mahdollista tiukentamalla asteittain Kioton sopimukseen sisältyvää fossiilisten polttoaineiden käytön tehokkuusnormia (Fees).
Kunkin maan olisi siirryttävä määrätyllä tahdilla yhä vaativampaan normiin. Valvonta perustuisi yksinkertaisesti laskelmaan, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö suhteutettaisiin vuosittain maan bruttokansantuloon. (Inter Press Service) .
