Katmandu, 19.02.01 (IPS) – Nepalin hallitus auttoi viime vuonna tuhansia maattomia talonpoikia vapautumaan vuosikymmenten velkaorjuudesta. Valtio ei kuitenkaan ole täyttänyt lupaustaan viljelymaasta, joten talonpojat ovat turvautuneet oman käden oikeuteen.
Noin 3 000 perhettä valtasi tammikuun puolivälissä maa- alueita Nepalin länsiosissa sijaitsevissa Kailalin, Kanchanpurin ja Bardiyan piirikunnissa. Valtaajat kuuluvat niihin noin 100 000 perheeseen, jotka saivat heinäkuussa 2000 armahduksen feodalismia muistuttavasta järjestelmästä. Se oli sitonut heidät sukupolvien takaisten velkojen vuoksi suurmaanomistajiin.
Vapautetut siirrettiin entisten isäntiensä mailta 51 tilapäiseen leiriin. Nepalin hallitus lupasi ensin vapautetuille maata jo viime lokakuuhun mennessä. Sitten määräaika lykättiin tammikuun puoliväliin, mutta sekin petti.
"Orjuuden noidankehä katkaistiin yli puoli vuotta sitten, mutta vapautettujen asema on yhä epävarma", velkaorjuuden vastaisen taistelun johtajiin kuulunut Dilli Bahadur Chaudhary sanoo.
Hänen johtamansa Backward Society Education -järjestö kamppaili kamaiya-nimellä tunnettua velkaorjuutta vastaan 15 vuoden ajan. Se sai tuekseen monia muita ihmisoikeusjärjestöjä Nepalista ja ympäri maailmaa.
Kansainvälisen ihmisoikeuspalkinnon seitsemän vuotta sitten saanut Chaudhary saapui helmikuussa Nepalin pääkaupunkiin Katmanduun painostaakseen hallitusta pitämään talonpojille antamansa lupaukset.
"Liikkeemme onnistui saavuttamaan ensimmäisen tavoitteensa, vapauttamisen. Sen jälkeen olemme järjestäneet lukemattomia mielenosoituksia, sulkeneet itä-länsi-suuntaisen päätien ja vaatineet paikallisia viranomaisia antamaan maata talonpojille", Chaudhary kertoo.
"Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, joten aloimme vallata puuttomia maa-alueita."
Chaudhary kiistää lehdissä olleet tiedot, joiden mukaan vapautetut kaatavat puita rakentaakseen itselleen asuntoja. Hänen mukaansa talonpojat ovat vallanneet vain puutonta maata ja kunnioittaneet luonnonsuojeluviranomaisten määräämiä puskurivyöhykkeitä.
Lontoossa päämajaansa pitävä orjuuden vastainen Anti-Slavery International ja toistakymmentä Nepalissa toimivaa kansainvälistä avustusjärjestöä ovat vedonneet Nepalin pääministeriin maakysymyksen ratkaisemiseksi.
Lukuisat kansalaisjärjestöt ovat avustaneet talonpoikia koko ajan toimittamalla heille ruokaa, huopia ja lääkkeitä. Chaudharyn järjestö pitää koulua heidän lapsilleen.
"Hätäapumme ei riitä pitemmällä tähtäimellä", hän muistuttaa.
Ryhmä Nepalin parlamentin ylähuoneen jäseniä vieraili äskettäin vapautettujen talonpoikien valtaamilla alueilla. Tutustuttuaan tilanteeseen viikon ajan ryhmä esitti hallitukselle välittäjäryhmän asettamista ratkaisemaan ongelma pikimmiten.
"Ellei toimita ajoissa, tilanne voi muuttua todella vakavaksi", parlamentaarikkojen ryhmää johtanut Jeevan Prem Shrestha sanoi. Ryhmä on kehottanut maareformista ja aluekehityksestä vastaavia ministereitä etsimään maata kamaiyasta vapautuneille.
Chaudhary pitää esityksiä hyvinä, mutta muistuttaa, että ratkaisua etsittäessä on kuultava myös talonpoikien edustajia.
Nepalilainen ihmisoikeusaktivisti Ashutosh Tiwari pitää tapahtunutta historiallisena. "Ensi kertaa Nepalin historiassa tuhannet vapaat, köyhät ja toistaiseksi maattomat ihmiset ovat esittäneet haasteen hallitukselle."
Kamaiya-taisteluun kiinteästi osallistunut Tiwari ymmärtää talonpoikien hädän. "He ovat maatyöläisiä ja innokkaita pääsemään pellolle kylvökauden koittaessa, sillä se on ainoa elämänmuoto, jonka he tuntevat."
Vaikka Nepalin perustuslaki kieltää kaikenlaisen pakkotyön, kamaiya-järjestelmä oli käytössä vuosikymmeniä. Maan länsiosiin keskittynyttä kamaiyaa tosin arvosteltiin laajasti selvänä orjuuden muotona.
Kamaiya-väki raatoi pitkiä päiviä feodaaliherroja muistuttavien maanomistajien pelloilla likimain palkatta. Systeemi "oikeutettiin" väitteillä, joiden mukaan maatyöläisten oli maksettava vanhempiensa tai isovanhempiensa ottamia velkoja.
Itse laina oli yleensä pieni, mutta huikeiden korkojen ansiosta maksamista riitti loputtomiin. (Inter Press Service) .
