Belgrad, 12.03.01 (IPS) – Serbialaisilla ei ole epäilystä siitä, että heidän joukkoprotestinsa viime lokakuun viidentenä päivänä oli kuolinisku Slobodan Milosevicin kymmenen vuotta kestäneelle valtakaudelle. Tuolloin miljoona serbialaista osoitti mieltään Belgradin kaduilla.
Mielenosoittajien mielestä oli käsittämätöntä, että Milosevic kieltäytyi kunnioittamasta heidän tahtoaan, olivathan he selvästi äänestäneet tämän ulos vallasta syyskuun vaaleissa.
"Oli järjetöntä, että hän halveksi pyrkimystämme muutokseen, joka kymmenen vuoden jälkeen palauttaisi elämän normaaliksi", belgradilainen opettaja Milovan Savovic pohtii.
"Ponnistelumme olisivat olleet turhia, jollemme olisi osanneet esittää vaatimuksiamme, jollemme olisi tunteneet oikeuksiamme, jotka olivat vielä paperilla olemassa, ja jollemme olisi tienneet kuinka käyttäytyä kun meitä pidätettiin", Savovic lisää.
Poliittiset huomioitsijat Serbiassa sanovat tämän olleen mahdollista, koska maassa oli kymmenien merkittävien kansalaisjärjestöjen verkosto. Ne kouluttivat ihmisiä kahden viime vuoden aikana vastustamaan väkivaltaa ja sortoa väkivallattomasti ja vakuuttivat heidät siitä, että hallitus saadaan kaatuman äänestämällä.
"Milosevicin valtakaudella yhteiskunnalliset arvot tuhoutuivat Serbiassa", Aleksandar Fatic Belgradin kansainvälisen politiikan ja talouden instituutista huomauttaa.
"Se sijaan että maassa olisi tapahtunut yhteiskunnallinen muutos, se kylpi sodissa ja korruptiossa. Ja jotkut hyötyivät sodasta", Fatic jatkaa.
Monien asiantuntijoiden tavoin Fatic painottaa, että Serbiassa ei käynyt niin kuin muualla Itä-Euroopassa Berliinin muurin kaaduttua 1989. Serbiassa ei tapahtunut muutosta eikä kommunismin kaatumista.
Sen sijaan Serbia joutui verisiin sotiin entisen Jugoslavian hajotessa ja itsevaltaisen Milosevicin sortohallinnon vahvistuessa. Serbia oli kerran ollut alueen vaurain maa, mutta nyt se joutui talouspakotteiden kohteeksi, ja siitä tuli Euroopan hylkiö.
Eikä siinä kaikki: lisäksi Naton pommitti Serbiaa yhdentoista viikon ajan 1999 vastalauseena Milosevicin politiikalle Kosovossa.
"Mutta Serbialla oli hyvät mahdollisuudet selviytyä, koska sillä oli ollut normaali yhteiskunta ennen Milosevicia. Kaikki parhaat riippumattomat asiantuntijat olivat kansalaisjärjestöissä ja pitivät kansalaisyhteiskunnan elossa", Fatic sanoo.
"Onneksi nuo ihmiset kansalaisjärjestöissä olivat sivistyksen etuvartio. Siitä muodostui vaihtoehto hallitukselle. Siksi Milosevic piti järjestöjä vaarallisina", ihmisoikeustaistelun veteraani ja arvostetun sodan vastaisen keskuksen jäsen Vesna Pesic sanoo.
Milosevicin propagandassa kansalaisjärjestöt olivat "hallituksen vastaisia". Kymmeniä kansalaisjärjestöjä syytettiin "Naton maksamiksi kansakunnan pettureiksi", koska useimmat niistä saivat rahoitusta ulkomailta.
Kansalaisjärjestöillä oli erinomaiset suhteet oppositiopuolueisiin ja ne vaativat puolueiden aseman säilyttämistä hallituksen vaihtuessa.
Kun serbialaisten tyytymättömyys kasvoi 1999 ja 2000 useat arvostetut kansalaisjärjestöt joutuivat hallituksen kynsiin. Poliisi teki etsintöjä niiden toimistoissa, aktivisteja vangittiin, kalusto vietiin pois, ja poliisi piti tai tuhosi takavarikoidut asiakirjat.
Viime heinäkuussa hallitus melkein sääti lain, jolla olisi kielletty kansalaisjärjestöjen toiminta. Lain kohteeksi olisivat joutuneet myös ulkomaiset järjestöt, kuten Kansainvälinen punainen risti, joka huolehtii 600 000:sta Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta tulleesta serbipakolaisesta.
Kansalaisjärjestöt pitivät hiljattain seminaarin, jossa pohdittiin niiden roolia Milosevicin jälkeisessä Serbiassa.
"Kansalaisjärjestöjen tehtävänä on vielä pitkään valvoa yhteiskunnan kehitystä Serbiassa", Biljana Kovacevic Vuco Jugoslavian juristien ihmisoikeuskomiteasta Jukomista arvioi.
"Ne panevat uudistusmieliset hallitukset koetukselle valvoessaan kaikkea kielteistä kehitystä, jota hallitukset yrittävät tuoda Serbiaan", Vuco jatkaa.
"Kansalaisjärjestöt odottavat hallituksen taistelevan korruptiota, yhteiskunnassa vallitsevia rikollisia piirteitä ja viime vuosikymmenen vääristymiä vastaan", yliopiston professori Vukasin Pavlovic sanoo.
"Kansalaisjärjestöt edustavat kansaa ja pitävät sen nimissä yllä paineita hallitusta kohtaan, jotta se lunastaa syyskuun ja joulukuun vaaleissa antamansa lupaukset", Pavlovic lisää.
Serbian demokraattinen oppositio Dos, joka edustaa 18 puoluetta, sai murskavoiton vaaleissa. Dosin ehdokas Vojislav Kostunica voitti Jugoslavian presidentinvaalit Slobodan Milosevicia vastaan. Joulukuussa Dos päihitti Milosevicin sosialistipuolueen Serbiassa.
Juristien ihmisoikeuskomitea jatkaa työtään uusien lakien laatimiseksi. Se ajaa muun muassa yleistä armahdusta niille 30 000 henkilölle, jotka kieltäytyivät asepalveluksesta välttääkseen osallistumisen Milosevicin aloittamiin sotiin.
Kansalaisjärjestöt auttavat myös muuttamaan Milosevicin aikaisia tiukkoja lakeja, jotka koskevat satojatuhansia maasta paenneita serbialaisia. He ottivat ulkomaan kansalaisuuden ja menettivät omistusoikeutensa Serbiassa eivätkä uskaltaneet käydä siellä Milosevicin aikana.
Kansalaisjärjestöillä on edessään myös 100 000 hengen vahvuisten poliisivoimien uudistaminen. Jugoslavian ja Serbian uudet hallitukset ovat pyytäneet useita järjestöjä valmistelemaan uudistuksen lainopillista puolta noudattaen Euroopan lakeja.
Noin 300 viime vuosikymmenellä säädettyä lakia on muutettava ja sopeutettava kansainvälisiin mittapuihin, kun Serbia pyrkii Euroopan unionin jäseneksi. Hallituksen asiantuntijat sanovat, että tehtävä olisi mahdoton ilman kansalaisjärjestöjen panosta.
"Kansalaisjärjestöt pitivät yllä suhteita länteen. Ne ovat meidän yhdyssiteemme muuhun maailmaan", Serbian oikeusministeri Vladan Batic myöntää. (Inter Press Service) .
