KEHITYS : Kehitysavun kansallisista sidoksista kiistellään

Bryssel, 23.04.01 (IPS) – Rikkaat teollisuusmaat ovat juuttuneet keskenään kiistaan kehitysavun itsekkyyden asteesta. Kyse on siitä, päästetäänkö yritykset kaikkialta maailmasta kilpailemaan vapaasti kehitysapuhankkeiden toteutuksesta. Euroopan unioni (EU

Suomessa on laskettu viimeksi 1994, miten suuri osa kehitysapuvaroista palautuu hankintojen ja urakkasopimusten kautta kotimaahan. Tuolloin palauma oli 63 prosenttia. Nykyisin sen arvellaan pudonneen noin 50 prosenttiin, mikä vasta kansainvälistä keskitasoa.

Teollisuusmaiden taloudellinen yhteistyöjärjestö OECD on keskustellut avun sitomisesta ja vapauttamisesta 1960-luvulta lähtien. Kiista jatkuu järjestön kehitysyhteistyökomitean (DAC) korkean tason kokouksessa, joka pidetään Pariisissa 25.-26. huhtikuuta. Monen mielestä nyt olisi oikea hetki löysätä avun sidoksia.

Japani ja Yhdysvallat haluavat kuitenkin pitää kehitysapunsa tiukasti omien yritystensä käsissä. EU:ssakin mielipiteet jakautuvat, vaikka komissio olisi valmis avun vapauttamiseen.

Asiasta puhutaan tänä vuonna vielä moneen otteeseen. Se on asialistalla vähiten kehittyneiden maiden YK-konferenssissa Brysselissä toukokuun puolivälissä ja maailman rikkaimpien maiden ja Venäjän muodostaman G8-ryhmän kokouksessa Italiassa heinäkuussa. Ryhmään kuuluvat Venäjän lisäksi Britannia, Ranska, Italia, Saksa, Yhdysvallat, Kanada ja Japani.

G8-maat itse asiassa lupasivat viime vuonna Japanissa pidetyssä huippukokouksessaan vapauttaa apunsa vuoden 2002 alkuun mennessä. Toistaiseksi asian hyväksi ei kuitenkaan ole tehty mitään näkyvää.

EU:n komissio oli suunnitellut antavansa asiasta poliittisen julistuksen jo vuoden alussa, mutta se juuttui jäsenmaiden keskinäiseen eripuraan. Tarkoitus oli, että Euroopan kehitysrahaston avustushankkeisiin liittyvät tarjouskilpailut olisi avattu eurooppalaisten yritysten ohella myös kehitysmaiden yrityksille.

Tähän hätään komission julistus ei siis ehtinyt, mutta sen uskotaan yrittävän ujuttaa ehdotuksen päätöksiinsä myöhemmin.

Kehityshankkeisiin liittyvän tarjouskilpailun vapauttamisen ohella EU on asettanut tavoitteekseen vapauttaa aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnassa tarvittavien lääkkeiden ja palvelujen tarjonta. Asia on kirjattu EU:n tarttuvien tautien vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

Brittiläinen avustusjärjestö Action Aid kampanjoi köyhien maiden oman roolin kasvattamiseksi kehityshankkeissa. Järjestön mukaan niillä olisi tarjota sekä tavaraa että asiantuntemusta paljon enemmän kuin nykyisin on käytössä. Louise Hilditch on hoitanut asiaa koskevaa lobbausta Brysselissä kuukausien ajan.

Hilditch kommentoi DAC:lle luonnosteltua suositusta: "Suosituksen ulkopuolelle on rajattu niin paljon asioita, että sen pitäisi kelvata kaikille maille ongelmitta."

DAC:n suosituksen mukaan YK:n määrittelemien vähiten kehittyneiden eli kaikkein köyhimpien maiden apu vapautettaisiin antajamaan kansallisista sidoksista.

Yhdysvallat on onnistunut neuvottelemaan suosituksen ulkopuolelle leijonanosan omasta tuestaan eli ruoka- ja teknisen avun. Myös Japani pitää sinnikkäästi kiinni omien yritystensä etuoikeuksista omissa kehityshankkeissaan.

EU maat pitävät DAC:n suositusta vaatimattomana, mutta parhaana tällä hetkellä saatavissa olevana. DAC:n oman arvion mukaan suositus kasvattaa sitomattoman avun osuutta kaikesta virallisesta kehitysavusta kaksi prosenttia.

EU:n päänsärkyä lisää sen vastikään pitkien neuvottelujen jälkeen solmima Cotonoun sopimus, joka antaa tiettyjä erikoisetuja 77 kehitysmaalle. Kyse on paljolti Euroopan valtioiden entisistä siirtomaista Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueella (AKT-maat). Sopimus ei kata kaikkia köyhimpiä maita, joten periaatteessa se on ristiriidassa DAC:n ehdottaman suosituksen kanssa.

Suomi oli EU:n puheenjohtajana Cotonoun sopimusta viimeisteltäessä ja kokee siksi DAC:n suosituksen sovittamisen sen kanssa yhteen hankalaksi. Suomi muistuttaa, että neuvotteluissa avun vapauttamisesta on ollut kyse kunkin maan kahdenvälisestä kehitysavusta, EU:n apu otettiin mukaan vasta viime metreillä Japanin vaatimuksesta.

Suomi katsookin, että EU ei voi lähteä vapauttamaan apuaan neuvottelematta ensin AKT-maiden kanssa, koska Cotonoun sopimus avaa apuhankkeet vain niiden yrityksille. Periaatteessa Suomi kannattaa avun vapauttamista, mutta lykkäisi tässä vaiheessa EU- avun päätöksen ulkopuolella.

EU:n ja sen edeltäjien apu AKT-maille on ollut osin sitomatonta jo 25 vuoden ajan. Vastaavia etuja on myönnetty yhteistyömaille Välimeren alueella sekä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Sidotun avun osuus EU:n kehitysavusta on kutistunut myös sitä kautta, että kasvava osa tuesta on ohjattu suoraan kehitysmaiden maksutaseen tai budjettivajeen tasapainottamiseen.

Avun vapauttamista kansallisista sidoksista kannattavat voimallisimmin Britannia ja Hollanti. Britannia on ensimmäisenä luvannut vapauttaa kaiken apunsa tekninen yhteistyö mukaan lukien, ja Hollanti aikoo seurata perässä. Ne toivovat EU:n komission ottavan asian ajaakseen ja näyttävän mallia vastahakoisille OECD- maille.

Hilditch uskoo, että avun vapauttamisen puolelle ovat taivuteltavissa EU-maista myös Saksa, Ruotsi, Italia, Belgia, Tanska ja Irlanti. Hänen mukaansa kansalaisjärjestöjen kampanjoinnilla avun vapauttamisen puolesta on ollut selvää vaikutusta monissa maissa.

Vastahakoisimmin omien yritysten etulyöntiasemasta kehitysavussa luopuisivat Ranska, Portugali ja Espanja. Ne odottavat vastaavaa elettä EU:n ulkopuolisilta kehitysavun antajilta.

Eräs ranskalainen diplomaatti sanoo, ettei hänen maansa halua suostua "japanilaisten kiristykseen". Miksi EU:n pitäisi avata tarjouskilpailut japanilaisyrityksille, kun Japani ei toimi vastaavasti, hän tivaa. Ranskalaisen mukaan Japani uhkaa olla suostumatta DAC:n suositukseen, ellei EU:n apu ole mukana.

Hilditch pahoittelee sitä, että keskustelu avun vapauttamisesta on rämettynyt riidaksi rikkaan pohjoisen yritysten eduista. "Olennaista olisi varmistaa, että apu hyödyttää kehitysmaita eikä antajamaiden eturyhmiä."

Hän arvelee hallitusten yhä takertuvan avun sitomiseen, koska se kuuluu harvoihin jäljellä oleviin taloudellisen protektionismin luvallisiin muotoihin. (Inter Press Service) .

Uncategorized

Greta Hopkinsn