Delhi, 28.05.01 (IPS) – Intian hindulaisen kastijärjestelmän halveksituin ryhmä, dalitit eli kastittomat, vaatii asiansa ottamista esille YK:n rasismin vastaisessa maailmankonferenssissa, joka pidetään syyskuun alussa Etelä-Afrikan Durbanissa.
Intian hallitus on kuitenkin jyrkästi sitä mieltä, että kastilaitos ei kuulu kokouksen asialistalle. Kokouksen virallinen nimi mainitsee rasismin, rodullisen syrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden.
"Kokous tarjoaa kansainväliselle yhteisölle loistavan tilaisuuden käsitellä Etelä-Aasian 240 miljoonan kastittoman tilannetta", New Yorkissa päämajaansa pitävän ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin tutkija Smita Narula sanoo.
Hänen mukaansa Intian viranomaiset väittävät erheellisesti, että kokous käsittelee vain rotuvihaa eikä muita syrjinnän muotoja, vaikka kokouksen otsikko on paljon laajempi. Intian miljardista asukkaasta kuuluu daliteihin 160 miljoonaa. Kastijakoa esiintyy myös Nepalissa ja muualla Etelä-Aasiassa.
Kaiken rodullisen syrjinnän lopettamiseksi perustettu kansainvälinen komitea katsoo, että YK-kokous koskee myös kastittomia.
Intiassa toimiva kattojärjestö, Kansallinen kampanja kastittomien ihmisoikeuksien puolesta (NCDHR), syyttää maan hallitusta yrityksestä estää kastittomia saamasta kansainvälistä huomiota. Dalitien ongelmat ulottuvat työsyrjinnästä kieltoon avioitua muiden kastien jäsenten kanssa.
"Odotamme, että Durbanin kokoukseen pyrkiviltä kastittomien aktivisteilta saatetaan evätä passi", NCDHR:n vetäjä Paul Divakar sanoo.
Intian lehdistössä on viime aikoina käynnistynyt vilkas keskustelu siitä, onko kastilaitoksessa kyse rasismista.
Delhin yliopiston professori Andre Beteille vastustaa kastijaon tulkitsemista rotusyrjinnäksi: "Kastien käsitteleminen rotuina on poliittisesti vahingollista." Hän syyttää YK:ta yrityksistä laajentaa rodun käsitettä "ilmeisenä tarkoituksena taistella maailmassa vallitsevia monia sosiaalisen ja poliittisen syrjinnän muotoja vastaan."
Beteille muistuttaa, että rodulla ei voi perustella kenenkään ylemmyyttä toiseen nähden. Hänen mielestään rodun käsitettä ei myöskään saa käyttää väärin sorrettuja puolustettaessa.
Kastittomia puolustava aktivisti Gail Omvedt taas pitää Etelä-Afrikan rotukokousta tärkeänä virstanpylväänä kastittomien liikkeen taistelussa.
"Intialaiset voivat kokea alentavana sen, että heidät tuomitaan rasismista, mutta todella alentavaa on yrittää estää keskustelua asiasta", Omvedt kirjoittaa.
Indira Gandhin avoimessa yliopistossa kastittomien kirjallisuuden professorina työskentelevä Vimla Thorat huomauttaa, että dalitien ja varsinkin naisten ahdinko ansaitsee kansainvälistä huomiota.
Hänen mukaansa Intiassa kirjataan vuosittain 40 000 raiskaustapausta. Niiden uhreista on kastittomia naisia 90 prosenttia.
"Tutkimukset osoittavat, että kastittomilta naisilta evätään kaikkialla kunnolliset työpaikat, joten heidän on tyydyttävä jätteiden kierrätykseen ja muihin likaisiin töihin", Thorat kertoo.
Hänen mukaansa edes nykyaikaisilla kaupunkialueilla ei kastittomia naisia vieläkään päästetä keittiöön eikä heidän anneta koskea keittiötarvikkeisiin, koska he ovat vanhan myytin mukaan saastaisia. Jawaharlal Nehrun yliopiston selvityksen mukaan yksikään delhiläinen kotitalous ei tarjoa työtä kastittomille naisille.
Thoratin mielestä on ironista, että Intia haluaa tukahduttaa keskustelun kasteista, vaikka maa tuki aikoinaan aktiivisesti Etelä-Afrikan apartheidin vastaista taistelua. Intia on myös allekirjoittanut kaikki mahdolliset ihmisoikeussopimukset ja säätänyt lain velkaorjuutta vastaan. (Inter Press Service) .
