Budapest, 19.03.07 (IPS) – Nimellisesti puolueettoman Ukrainan länsimieliset johtajat haluaisivat maan liittyvän Natoon kansan voimakkaasta vastustuksesta huolimatta.
"Julkinen mielipide on melko kielteinen Natolle. Liittymisen kannattajien asema on heikentynyt viiden viime vuoden aikana", Aleksei Tolpygo Kiovan politiikan- ja konfliktintutkimuslaitoksesta sanoo.
Maa tekee jo yhteistyötä sotilasliiton kanssa Ukraina-Nato-toimintaohjelman puitteissa. Viime vuonna Nato käynnisti Ukrainan kanssa "tehostetun vuoropuhelun", joka on yksi vaadituista askelista järjestöön liittymisen tiellä.
Yhdysvallat puoltaa Ukrainan liittymistä Natoon. Mutta maan tärkein taloudellinen ja energia-alan kumppani Venäjä on ehdottomasti sitä vastaan.
Venäläissyntyisiltä äänensä saanut pääministeri Viktor Janukovitsh tietää tämän ja tavoittelee sen tähden kompromissia.
"Janukovitsh haluaa miellyttää sekä äänestäjiään ja Venäjää että länsimaita, joten hän on hankalassa tilanteessa", Tolpygo sanoo.
Mutta länsimielinen presidentti Viktor Jushtshenko torjuu "epävarmuuden politiikan". Hän haluaa dialogia Naton kanssa ja sotilaiden ja siviilien koulutusohjelmien laajentamista Natossa ja Yhdysvalloissa.
Presidentti ottaa kuitenkin huomioon Venäjän näkemykset.
"Ymmärrämme, että Ukrainan liittyminen eurooppalaiseen puolustukseen edellyttää selkeyttä maamme suhteissa Venäjään", Jushtshenko selitti hiljan.
Erilaisia ideologisia suuntauksia edustavat ukrainalaiset johtajat ovat vähätelleet Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä jännitystä, joka johtuu USA:n kaavailuista rakentaa ohjuspuolustusjärjestelmää Itä-Eurooppaan. He kiistävät, että kylmä sota olisi jälleen nostamassa päätään.
Mutta Jushtshenko on vakuuttunut siitä, että Ukrainan turvallisuuden voi taata vain uusi eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, jota Nato hänen mielestään edustaa.
Presidentti uskoo, että Ukraina kykenee uudistamaan vanhentuneen armeijansa ja supistamaan sotilasmenoja vain Naton tuella.
Puolustusministeri Anatoli Gritsenko on avoimesti kannattanut Ukrainan ponnistuksia saattaa armeijansa Naton vaatimusten tasolle. Hänen mukaansa päätös sotilasliittoon liittymisestä voitaisiin tehdä 2009.
Vaikka pääministeri Janukovitsh kannattaa yhteistyötä Naton kanssa, hänen mielestään järjestöön liittyminen pitäisi alistaa kansanäänestykselle.
Tolpygo selittää, ettei aika ole Janukovichin mielestä kypsä kansanäänestykselle, koska tulos olisi ilmeinen. Tuoreiden mielipidekyselyjen mukaan 64 prosenttia kansasta vastustaa ja vain 19 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä.
Kommunistit ovat uhanneet lähteä hallituksesta, jos se ei pidä vaalilupaustaan järjestää kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Kansanäänestys voidaan järjestää vain presidentin määräyksestä.
Ukrainassa on jo meneillään noin 770 000 euroa maksava tiedotuskampanja Natosta.
Monien tarkkailijoiden mukaan Ukrainan ulkopolitiikka kallistui länteen oranssin vallankumouksen aikaan 2004-2005. Silloinen presidentti Leonid Kuchma yritti jo aiemmin löytää tasapainoa Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.
Vuonna 2004 Ukrainalla oli Irakissa Yhdysvaltain tukena viidenneksi suurin osasto, 2 000 sotilasta.
Toisaalta Venäjällä on Krimillä laivastotukikohta, joka toimii sopimuksen mukaan vuoteen 2017.
Ukrainan hallituksen mukaan tukikohdasta on maalle taloudellista hyötyä. Se otti muutama kuukausi sitten esille sopimuksen jatkamisen.
Nato-mielinen puolustusministeri Gritsenko ei pidä Venäjän tukikohtaa esteenä Ukrainan lähentymiselle Naton kanssa. Jotkut poliitikot kuitenkin vaativat, että Venäjän on lähdettävä Krimiltä 2017.
Ukrainalla ja Venäjällä on ollut erimielisyyksiä tukikohtaa koskevasta sopimuksesta. Se ei ole kuitenkaan estänyt maita pitämästä yhteisiä sotaharjoituksia.
(Inter Press Service)
