Buenos Aires, 09.10.06 (IPS) – Argentiinassa on aloitettu uudelleen oikeudenkäynnit sotilaita ja poliiseja vastaan, jotka vuosien 1976-1983 "likaisen sodan" aikana tappoivat ja kiduttivat sotilasdiktatuurin vastustajia.
Oikeutta ei kuitenkaan ole saatu käydä rauhassa, vaan viime kuukausina kouluja ja yliopistoja on jouduttu evakuoimaan pommiuhkausten vuoksi.
Tuomarit ja toimittajat ovat saaneet uhkauskirjeitä. Uhreja ja heidän omaisiaan on uhkailtu ja hakattu.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan "likaisen sodan" aikana katosi 30 000 ihmistä. Hengissä selvinneet ovat kertoneet raaoista kidutuksista, raiskauksista ja lasten ryöstöistä.
1980-luvulla sotilasjuntan entisiä jäseniä vangittiin ja sotilaita joutui oikeuteen "likaisen sodan" ihmisoikeusrikkomuksista. Vuosikymmenen lopulla nuoret upseerit uhkasivat vallankaappauksella, ellei sotilaiden tuomitsemisesta luovuta.
Presidentti Raúl Alfonsínin kaudella (1983-1989) säädettiin kaksi osittaista armahduslakia. Presidentti Carlos Menem (1989-1999) armahti tuomitut sotilasjuntan jäsenet.
Kesäkuussa 2005 korkein oikeus päätti, että armahduslait olivat perustuslain vastaisia ja oikeudenkäynnit ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneitä vastaan voitiin aloittaa uudelleen. Vireillä on noin tuhat oikeusjuttua.
Demokratia ei ole nyt samalla tavalla uhattuna kuin se oli 1980-luvun lopulla. Sotilaskaappauksen varaa ei ole, sillä asevoimat ovat siviilien tiukassa valvonnassa, ja ne on puhdistettu "likaiseen sotaan" osallistuneista henkilöistä.
Oikeuteen haastetut yrittävät nyt horjuttaa demokraattista järjestelmää pelottelulla.
Toistaiseksi vakavin tapaus on avaintodistajan Jorge Julio Lópezin katoaminen syyskuussa.
Viidestä salaisesta kidutusleiristä hengissä selvinnyt López, 77, todisti oikeudenkäynnissä, jossa entinen poliisikomentaja Miguel Etchecolatz sai elinkautisen tuomion kidnappauksesta, kidutuksesta ja taposta.
Oikeudenkäynnin toiseksi viimeisenä päivänä López katosi. Omaiset uskovat hänen piileskelevän uhkausten vuoksi. Ihmisoikeusjärjestöt taas epäilevät, että vielä palveluksessa olevat tai eläkkeellä olevat poliisit kidnappasivat hänet.
"Emme ole päässeet eroon menneisyydestä. He käyttävät jokaisen tilaisuuden osoittaakseen, että he ovat vielä täällä. Argentiinalaiset, olkaa varuillanne. Nämä ovat yrityksiä pelotella totuuden etsijöitä. Emme voi antaa menneisyyden toistua", Argentiinan presidentti Néstor Kirchner sanoi.
Sen jälkeen kun armahduslait todettiin perustuslain vastaisiksi upseerien vaimot, eläkkeellä olevat upseerit ja vasemmistosissien uhrien omaiset ovat avoimesti puolustaneet sotilasdiktatuurin toimintaa, jota he kutsuvat "sodaksi kapinaa vastaan". He eivät myönnä, että tähän toimintaan liittyi ihmisoikeusloukkauksia.
Äänekkäimpiin kuuluu eläkkeellä olevan majurin Rafael Mercadon vaimo Cecilia Pando, joka on vaatinut "laajaa ja jaloa" armahdusta "kapinallisia" vastaan taistelleille.
Buenos Airesin yliopiston tekniikan osasto on jouduttu evakuoimaan kolme kertaa pommiuhkausten vuoksi. Laitoksella opettaa entinen poliittinen vanki Adriana Calvo, joka on yksi Etchecolatzin oikeudenkäynnin avaintodistajista.
Ihmisoikeusjärjestöjen toimistoihin on murtauduttu ja jätetty lentolehtisiä. Niissä Lópezin sanotaan olevan "kadonnut numero 30 001" ja kysytään kuka on numero 30 002.
Etchecolatzin ja muiden oikeudenkäynneissä toimineet tuomarit ovat saaneet uhkauskirjeitä, joissa heidän väitetään toimivan hallituksen painostuksen alaisina ja etsivän totuuden sijasta kostoa.
Korkein oikeus ilmaisi syvän huolensa kirjeiden johdosta ja sanoi, ettei "oikeusvaltio ja tuomareiden riippumattomuus voi sietää tällaista epädemokraattista toimintaa, jonka tarkoituksena on maan instituutioiden normaalin toiminnan estäminen".
(Inter Press Service)
