Nelspruit, Etelä-Afrikka, 09.10.06 (IPS) – Etelä-Afrikan hallitus yrittää siirtää 30 prosenttia viljelymaasta mustien omistukseen vuoteen 2014 mennessä.
Se edellyttää maauudistuksen kiihdyttämistä, sillä Centre for Development and Enterprise -järjestön mukaan mustat saivat haltuunsa vain 4,3 prosenttia viljelymaasta vuosina 1994-2004.
Etelä-Afrikka siirtyi valkoisen vähemmistön harjoittamasta rotuerottelusta eli apartheidista demokratiaan ja mustien enemmistövaltaan vuonna 1994.
Viime kuussa maatalousministeri Lulu Xingwana varoitti, että jos valkoiset viljelijät jarruttavat tilojensa lunastusneuvotteluja, hallitus alkaa pakkolunastaa maita helmikuussa 2007.
Etelä-Afrikka ei kuitenkaan aio seurata naapurimaansa Zimbabwen esimerkkiä. Siellä on pakkolunastettu ja vallattu vuodesta 2000 lähtien tuhansia valkoisten omistamia suurtiloja.
Seurauksena on ollut aiemmin vilja-aittana tunnetun maan maataloustuotannon ja koko talouden romahdus. Zimbabwen keskuspankin mukaan inflaatio on 1 200 prosenttia, mikä edustaa maailman huippua.
Monet ovat varoitelleet Etelä-Afrikan hallitusta, että kangerrelle etenevä maauudistus pelottaa ulkomaisia investoijia.
"En usko, että Etelä-Afrikan maauudistuksella on mitään vaikutusta ulkomaisiin investoijiin. Olemme noudattaneet samaa politiikkaa 1990-luvulta lähtien, siinä ei ole mitään uutta", apulaismaatalousministeri Dirk du Toit sanoo.
Maa-asioita hallinnoivan elimen edustaja Tozi Gwanya sanoo, että jotkut ajattelevat vain valkoisten osaavan viljellä maata. Maatalouden uskotaan romahtavan, jos he lähtevät.
Gwanya selittää, että hallitus tekee yhteistyötä valkoisten viljelijöiden kanssa, jotka siirtävät osaamistaan mustille viljelijöille.
"Uudessa Etelä-Afrikassa on tilaa kaikille. Jos 30 prosenttia viljelymaasta onnistutaan siirtämään mustille vuoteen 2014 mennessä, valkoisille jää vielä 70 prosenttia. En ymmärrä miksi maauudistuksesta tehdään niin iso numero", Gwanya sanoo.
Mutta kaikki eivät usko hallituksen tyytyvän 30 prosenttiin.
"He eivät pysähdy 30 prosenttiin. Arviomme on, että valkoisille jätetään noin puolet siitä maasta, jonka he omistavat nyt", lähinnä valkoisia viljelijöitä edustavan Etelä-Afrikan
maatalousliiton Chris Jordan sanoo.
Murhat ja ryöstöt piinaavat valkoisia viljelijöitä. Kymmenessä vuodessa 1 600 valkoista viljelijää ja 800 heidän mustaa työntekijäänsä on murhattu.
Valkoiset viljelijät uskovat, että murhien tarkoitus on ajaa heidät pois mailtaan. Jordanin mukaan murhat lisääntyvät aina, kun mustat vaativat jotakin heiltä apartheidin aikana vietyä maata itselleen. Murhaajat tyytyvät tappamaan anastamatta mitään.
Poliisin mukaan murhat eivät kuitenkaan kohdistu viljelijöihin poliittisista syistä.
Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että mustat käyvät yhä rauhattomammiksi odottaessaan saavansa takaisin heiltä apartheidin aikana anastetut maat.
"Kansallinen turvallisuus edellyttää, että saavutamme 30 prosentin tavoitteen. Tarvitsemme siihen kaiken mahdollisen tuen kansalaisjärjestöiltä ja elinkeinoelämältä", du Toit sanoo.
Siellä missä mustat ja valkoiset viljelijät tekevät yhteistyötä, on myös joitakin menestystarinoita.
Henry Magagula otti viime vuonna 238 000 euron lainan ja osti 37 hehtaarin sokeriruokoviljelmän. Hän sai viime vuonna 5 000 tonnin sadon. Magagulan palveluksessa on kaksi kokopäiväistä työntekijää ja 30 kausityöntekijää. Hänen suunnitelmissaan on vaurastua ja hankkia sata hehtaaria maata.
Transvaal Sugar Limited -sokeriyhtiön johtaja Martin Slabbert auttoi Magagulaa lainaneuvotteluissa ja neuvoo häntä ja hänen tovereitaan viljelytekniikoissa.
Magagula ja kuusi muuta uutta omistajaa viljelevät entistä suurtilaa. Slabbert kertoo tilan olleen huonoissa kantimissa mustien viljelijöiden astuessa remmiin, mutta he onnistuivat tekemään siitä kannattavan.
(Inter Press Service)
