Windhoek, 02.05.06 (IPS) – "Bushmanneilla ei ole puolestapuhujia eikä työpaikkoja. He elävät sietämättömässä köyhyydessä ja jopa orjuudessa. He työskentelevät nälkäpalkalla saadakseen ruoka-annoksen tai kolpakon olutta. Heidän elämänsä on pelkkää kärsimystä."
Näin sanoi Namibian apulaispääministeri Libertina Amathila vierailtuaan viime syyskuussa bushmanneina tunnettujen sanien asuinseudulla maan koillisosassa.
"Hallituksen on ryhdyttävä toimiin. Bushmanneille olisi annettava maata, paikka jota he voivat kutsua omakseen, jotta he voivat ruokkia itsensä, viljellä maata ja kastella kasvimaitaan. Ja naiset voisivat tehdä käsitöitä", Amathila sanoi.
Hän lupasi myös, että sanien asuinalueille rakennetaan terveyskeskuksia, kouluja ja asuntoloita.
Ministerivierailusta on kulunut yhdeksän kuukautta. Ovatko sanien elinolot kohentuneet tänä aikana? Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan juuri mitään ei ole tapahtunut.
"Hallituksen politiikkana ei ole auttaa saneja. Vain muutama koululainen on saanut stipendin oppikoulun lukukausimaksujen kattamiseksi", maan suurimman oppositiopuolueen, Demokraattien kongressin, puheenjohtaja Ben Ulenga sanoo.
"Sanit eivät ole enää oman onnensa seppiä. He eivät voi enää harjoittaa keräilyä ja metsästystä. Hallitus olisi voinut yrittää korjata tämän asian tullessaan valtaan 16 vuotta sitten", Ulenga lisää.
Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikan hallinnasta 1990. Itsenäisyystaistelua johtanut vapautusliike Swapo on ollut hallitusvastuussa siitä saakka.
Sanit ovat eteläisen Afrikan alkuperäiskansaa. Heidän tiedetään asuneen alueella ainakin 20 000 vuotta. Heitä on joskus ollut miljoonia, mutta nyt enää 100 000, arvioi alkuperäiskansojen oikeuksia ajava Survival International -järjestö.
Sanit kamppailevat elämänmuotonsa säilymisen puolesta Namibiassa, Botswanassa, Angolassa ja Etelä-Afrikassa. Kalaharin autiomaassa ja muilla aavikoilla vaativien luonnonolojen kanssa tasapainossa elävien sanien tilanne on kiperä.
Vieraiden kulttuurien kosketus on ollut heille tuhoisa.
Amathilan erityisavustaja Berenadus Swartbooi puolustelee hallitusta: Stipendien lisäksi on perustettu tekninen komitea kartoittamaan sanien elinoloja. Hallitus aikoo asuttaa uudelleen 30 000 henkeä.
Sanien auttamiseksi käynnistetyissä maataloushankkeissa on ollut vaikeuksia.
"Heiltä puuttuu maanviljelyn edellyttämä tieto. Me annamme heille siemeniä, mutta heillä ei ole tarvittavia työkaluja", Namibian Punaisen Ristin Morningstar Rosario sanoo.
Hallituksen tilastojen mukaan lähes kaksi kolmasosaa sanien lapsista jättää koulun kesken. Alkoholismi on sanien keskuudessa yleistä, ja laittomasti valmistetut viinakset vaativat ajoittain kuolonuhreja.
Kansalaisjärjestöt ja YK ovat vuosien saatossa vaatineet kohennusta sanien oloihin. Kansallisen ihmisoikeusseuran edustajan Dorkas Phillemonin mukaan mitään ei ole tehty.
Phillemonin mukaan hallitus pitää saneja epäilyttävinä vihollisen kätyreinä. Hallituspuolue Swapo ei ole unohtanut sitä, että jotkut sanit toimivat itsenäisyystaistelun aikana Etelä-Afrikan apartheid-hallituksen apuna jäljittäen Swapon sissejä.
Sanien olot ovat aivan yhtä huonot myös muualla eteläisessä Afrikassa.
Survival International syyttää Botswanan hallitusta siitä, että se on siirtänyt saneja pois ikiaikaisilta asuinpaikoiltaan villieläinten suojelualueelta Kalaharista timanttien etsinnän tieltä.
Suojelualueella asuvilta saneilta on lopetettu vedenjakelu, terveyspalvelut ja koulukuljetukset. Viranomaisten mukaan sanien pitäisi siirtyä naapurikyliin, joissa näitä palveluja on saatavilla.
Viranomaiset kiistävät pakottaneensa saneja lähtemään alueeltaan. Heidän mukaansa siirtoihin ryhdyttiin, kun sanit alkoivat luopua perinteisestä metsästyksestä ja keräilystä ja rupesivat tappamaan suojeltuja villieläimiä.
Parisen tuhatta sania on asutettu uudelleen naapurikyliin, mutta he syrjäytyvät helposti ja retkahtavat ryyppäämään. Pari sanien yhdyskuntaa on vienyt asian raastupaan anoen oikeutta palata suojelualueelle harjoittamaan metsästystä ja keräilyä.
(Inter Press Service)
