Chilessä yksityiset luonnonsuojelualueet voivat täydentää valtion suojelutoimia. Tricao-puistossa yksityisellä rahoituksella on kunnostettu kosteikkoa ja palautettu alkuperäisiä lajeja. Yksityinen suojelu tarvitsee kuitenkin selkeämmät säännöt ja kannustimet.
SANTO DOMINGO, Chile 31.8.2026 (IPS) Näky on kuin Claude Monet’n maalauksesta. Kallioseinämää pitkin valuva lähdevesi päätyy värikkäiden kasvien ympäröimään puutarhaan. Syvemmälle puistoon kulkiessa linnut ja muut eläimet asuttavat tekojärveä, jonka pienet saaret tarjoavat niille pesimäpaikkoja. Kosteikoissa liikkuu myös coipoja, Chilen suurimpia jyrsijöitä.
Tricaon luonnonpuisto sijaitsee Chilen rannikolla Valparaíson alueella. Se on 100 hehtaarin yksityinen luonnonsuojelualue keskellä maan tiheimmin asuttua seutua. Valparaíso on Chilen toiseksi väkirikkain alue, ja siellä toimii myös maan kaksi suurinta satamaa, San Antonio ja Valparaíso.
Vielä viime vuonna paksu karhunvatukkakasvusto peitti Tricaon kosteikon alkupäässä sijaitsevan kallioseinämän. Vieraslajia poistettiin yli vuoden ajan, jolloin alta paljastui kallioseinämä ja sitä pitkin virtaava vesi. Paikka sai nimekseen El Milagro, ihme, ja se on nyt puiston suosituimpia nähtävyyksiä.
Kosteikkoa on kunnostettu satojen alkuperäisten lajien ja muuttolintujen elinympäristöksi. Ympäristöviranomaiset tunnustivat sen merkityksen vuonna 2013.
”Meille on tärkeää säilyttää keskeiset ekosysteemit, kuten rotkot ja kosteikot. Vähitellen täällä aiemmin eläneet lajit ovat palanneet. Puisto toimii turvapaikkana, ja lieventää myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia”, suojelualueesta vastaava eläinlääkäri Agustín Fuentes sanoo.
Puisto tarjoaa suojaa lajeille, joiden elinympäristöjä koettelevat pitkittynyt kuivuus sekä yleistyvät ja laajenevat metsäpalot. Puistossa riittää vettä, mutta sitä ympäröivä alue on erittäin altis metsäpaloille. Puistossa onkin laadittu sekä ennaltaehkäiseviä että torjuntasuunnitelmia tulipalojen varalle.
Yksityiset alueet täydentävät valtion suojelua
Yksityinen luonnonsuojeluhanke käynnistyi vuonna 2007, jolloin alueelle rakennettiin tekojärvi. Fundación Parque Tricao on voittoa tavoittelematon säätiö, joka rahoittaa toimintansa yksityisillä lahjoituksilla ja pääsymaksuilla.
Tricao on esimerkki yksityisen luonnonsuojelun mahdollisuuksista Chilessä. Niiden merkitys korostuu maan keskiosassa, jossa suuri osa chileläisistä asuu, kaupungistuminen on voimakasta ja valtion suojelemia maa-alueita on vähän.
Ympäristöjärjestö Terramin johtajan Flavia Liberonan mukaan yksityiset suojelualueet voisivat täydentää valtion luonnonsuojelua. Nyt niiden asema on epäselvä.
”Yksityisiä suojelualueita ei säännellä. Niille ei ole määritelty vaatimuksia, eikä myöskään kannustimia. Juuri niitä yksityiset toimijat vaativat”, Liberona sanoo.
Chilessä yksityisellä luonnonsuojelulla on pitkä historia. Sen tunnetuin esimerkki on edesmenneen yhdysvaltalaisen Douglas Tompkinsin käynnistämä suojelutyö. Hänen leskensä lahjoitti myöhemmin maat osaksi Chilen kansallista suojelualueverkostoa.
Liberona muistuttaa, ettei yksityinen omistus itsessään takaa luonnonsuojelun laatua.
”Kaikki yksityishankkeet eivät ole laadultaan samanlaisia, kun tarkastellaan niiden suojelemien ekosysteemien laatua tai niiden toteuttamia toimia. Luonnonsuojelulle on kuitenkin liian vähän kannustimia”, hän sanoo.
Selkeämmin säänneltynä yksityiset alueet voisivat paikata valtion suojeluverkoston aukkoja.
Tarve näkyy juuri Tricaon kaltaisilla kosteikoilla. Chilen ympäristölaki on suojellut niitä heikosti, ja rakennushankkeet uhkaavat erityisesti suurten kaupunkien läheisiä kosteikkoja. Ensimmäiset kaupunkikosteikkojen suojelua koskevat säädökset tulivat voimaan vasta tammikuussa 2020.
Liberonan mukaan suojelutarve on suuri myös suola-aavikoilla. Näillä kosteikoilla on huomattava taloudellinen merkitys esimerkiksi litiumin louhinnan vuoksi.
Juuri tällaisissa paikoissa yksityiset suojelualueet voivat täydentää julkista suojelua.
Tricaossa suojelu näkyy lajien paluuna
Tricaossa yksityisen suojelun tuloksia mitataan muun muassa sillä, mitä alueelle on palannut.
”Chile tarvitsee näitä suojelutoimia. Täällä esimerkiksi chileläiset sammakot on saatu palautettua. Kosteikossa on coipoja ja muita lajeja, jotka hyötyvät tästä elinympäristöstä”, Fuentes sanoo.
Puisto avattiin yleisölle vuonna 2019. El Milagron ohella sen tunnetuimpia osia on kahden hehtaarin lintutarha, jonka ylle on pingotettu lähes näkymätön verkko 27 metrin korkeuteen. Sen alla linnut voivat lentää vapaasti valvotussa luonnonympäristössä.
Valtaosa linnuista on elänyt koko elämänsä vankeudessa ja tottunut ihmisiin. Osa on tullut puistoon pelastuskeskuksen kautta eikä niitä voida enää vapauttaa luontoon. Uhanalaisten lintujen lisääntymiseen tähtäävässä työssä tavoitteena on palauttaa lintuja niiden luonnollisiin elinympäristöihin.
Samalla yksityisestä suojelualueesta on tullut ympäristökasvatuksen keskus. Erityisesti Chilen keskiosan koulujen oppilaat vierailevat puistossa. Vuonna 2025 puistossa kävi yli 12 000 opiskelijaa.
Yhteyttä kouluihin vahvistaa Aula Tricao -hanke. Puiston työntekijät vierailevat oppilaitoksissa ennen oppilaiden maastokäyntejä, joilla opittua syvennetään käytännössä.
Puiston avaaminen yleisölle merkitsee samalla tasapainoilua luonnonsuojelun ja kävijöiden välillä. Eteläisen pallonpuoliskon kesän sesonkikuukausina tammi- ja helmikuussa Tricaossa voi vierailla jopa 800 ihmistä päivässä.
Enempää puisto ei ota. Rajoituksella suojellaan samaa herkkää ekosysteemiä, jota ihmiset tulevat Tricaoon katsomaan.
“Ilmastonmuutoksen vaikutusta on hyvin vaikeaa ennustaa, joten mukautamme jatkuvasti suojelustrategioitamme vastaamaan eteen tulevia vastoinkäymisiä”, Fuentes sanoo.
(Inter Press Service)
