Belém, Brasilia 24.11.25 (IPS) YK:n ilmastokokouksessa Belémissä afrikkalaiset johtajat vaativat rahoituksen kanavoimista kehittyvien maiden terveydenhoitojärjestelmien parantamiseen. Lisääntyvät kuivuudet ja muut ilmastokriisin seuraukset ovat lisänneet aliravitsemusta ja kulkutauteja, ja paine Afrikan muutenkin horjuvia terveysjärjestelmiä kohtaan on kasvanut.
Ilmastonmuutoksen vuoksi Afrikan maat menettävät jopa viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan, ja monet joutuvat osoittamaan budjeteistaan lähes kymmenen prosenttia sään ääri-ilmiöiden seurausten korjaamiseen.
Sopeutumisrahoitus pelastaa henkiä
Afrikan valtioiden edustajat ottivat innostuneina vastaan kokouksessa esitellyn Belémin terveystoimintasuunnitelman. Se on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka keskittyy erityisesti terveyssektorin sopeutumiseen ilmastonmuutokseen.
Carlos Lopes sanoo haluavansa nyt nähdä toimintaa. Lopes on Afrikan erikoislähettiläs ilmastokokouksessa. ”Tässä kokouksessa on kyse toimeenpanosta. En halua enää lisää kirjoituksia, joissa lupaukset kerrostuvat lupausten päälle. Haluan enemmän huomiota ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, koska olemme olleet liiaksi kiinni sen torjunnassa.”
Lopes valittaa, että äärisäistä puhuttaessa yleensä keskitytään talouteen, vaikka terveysvaikutukset ovat yhtä tärkeitä. Hän myös huomauttaa, etteivät äärisäät enää ole harvinaisia poikkeuksia, vaan usein toistuvia eli pikemmin osa uutta normaalia. Siihen sopeutumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Lopesin mukaan kyse on keskustelun tasapainottamisesta, ei ilmastonmuutoksen torjunnan sopeutumisella korvaamisesta.
Nigerialainen Oden Ewa on huolestunut siitä, että Afrikka saa terveydelle edelleen vain pienen viipaleen ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksesta. Hänen mukaansa Nigerian tautitaakka kasvaa 21 prosenttia äärimmäisten helteiden ja rankkasateiden vuoksi. Maan terveydenhoitosektorin tarpeiden ja sen saaman rahoituksen välinen kuilu on lavea.
”Sopeutumisrahoitus on pelastusköysi, se pelastaa henkiä, vahvistaa yhteisöjä ja suojelee talouksia”, Ewa sanoo.
Tukea alirahoitetuille terveysjärjestelmille
Vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä kuolee helteisiin ja yli 150 000 kuolemaa liittyy metsäpalojen savulle altistumiseen, kertoo tohtori Marina Romanello. Hän on lontoolaisen Globaalin terveyden instituutin ilmastonmuutokseen ja terveyteen keskittyvän osaston toimitusjohtaja.
Monenkeskisestä ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksesta neljä prosenttia suunnattiin terveydenhoitoon, ja kaikesta monenkeskisestä ilmastorahoituksesta vain 0,5 prosenttia menee terveyteen. Näin siitä huolimatta, että ilmastonmuutos vakavasti uhkaa miljoonien ihmisten terveyttä.
Afrikan terveydenhoitojärjestelmät eivät ole valmistautuneita tuleviin ilmastokatastrofeihin. Jo nykyisellään ne ovat alirahoitettuja ja toimintakykynsä rajoilla.
Joukko suuria hyväntekeväisyysjärjestöjä on perustanut Belémin terveystoimintasuunnitelmaa tukemaan Ilmasto- ja terveysrahoittajien yhteenliittymän, joka pyrkii vahvistamaan ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppailevia terveysjärjestelmiä. Yhteenliittymä lupaa antaa siihen vuosittain 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Kansalaisjärjestö ActionAid Liberian ohjelmajohtaja Norway Harris kiittelee rahoitusta. ”Mutta jotta raha todella muuttaisi jotakin, sen pitäisi tulla globaaliin Etelään ja paikallistasolle asti, naisten johtamiin yhteisöjärjestöihin. He ovat niitä, jotka jo eturintamassa vastaavat ilmastonmuutokseen ja sen terveysvaikutuksiin. Läpinäkyvyys on olennaista, jotta varat eivät keskittyisi globaalin Pohjoisen instituutioihin etulinjan yhteisöjen kustannuksella.”
(Inter Press Service)
