Ilmastonmuutos vaarantaa intialaisnaisten terveyden

New Delhi 15.7.24 (IPS) Kun lämpötilat kohoavat uusiin korkeuksiin Intiassa, kotiväkivalta lisääntyy samalla. Tätä todennettua yhteyttä ei juurikaan käsitellä maan ilmastokeskusteluissa.

Jo kolmatta kesää peräkkäin lämpötilat Intiassa rikkovat ennätyksiä. Äskeinen 52,9 celsiusasteen huippulämpö johti satojen menettämiseen, veden säännöstelyyn ja haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Helle kuitenkin vaikuttaa eri tavalla eri olosuhteissa eläviin ihmisiin. Kun kansalaisia neuvotaan suojautumaan sisätiloihin, köyhien täytyy tyytyä ahtauteen, ilmastoinnin puuttumiseen ja sähkökatkoihin.

Kotiväkivallan varjopandemia

Eniten kärsivät naiset. New Delhin toimintasuunntelma helteiden varalle tunnistaa naisten miehiä suuremman haavoittuvuuden helleaallon kourissa, mutta jättää huomiotta lisääntyneen väkivallan vaaran.

Äärihelteet johtavat kotiväkivallan lisääntymiseen varsinkin alimmissa sosiaaliluokissa, sillä köyhien asunnot ovat ahtaita ja vailla viilennystä. Etelä-Aasiassa jokainen yhden celsiusasteen lämpötilan nousu johtaa noin kuuden prosentin kasvuun kotiväkivaltatapauksissa.

Korkeat lämpötilat aiheuttavat turhautumista, aggressioita ja häiriöitä ihmisten päivittäisissä rutiineissa. Intian matalapalkkaisille päivätyöläisille helle voi tarkoittaa myös toimeentulon menettämistä. Taloudellinen ahdinko ja siitä seuraava ahdistus merkittävästi lisäävät kotiväkivallan riskiä.

Lisäksi naisten odotetaan huolehtivan koko perheestä, joten heillä on vain niukasti mahdollisuuksia paeta pahoinpitelijäänsä. Koronapandemian aikana naiset kautta Intian kärsivät lisääntyneen kotiväkivallan varjopandemiasta.

Vaiettu asia

Tutkimus on todistanut helteiden ja kotiväkivallan yhteyden, mutta asiasta ei puhuta. New Delhin helletoimintasuunnitelman 66:lla sivulla ei kertaakaan mainita sukupuoleen pohjautuvaa väkivaltaa. Naiset kyllä tunnistetaan haavoittuvana ryhmänä, erityisesti raskaana olevat naiset, mutta muut kuin terveydelliset riskit kuitataan viittaamalla epämääräisesti sosiaalisiin normeihin ja sukupuoleen pohjautuvaan syrjintään.

Sivuuttamisella on moninaisia vaikutuksia. Se antaa päätöksentekijöille tilaisuuden väistää vastuunsa ja jättää valtion työntekijät toteuttamaan suunnitelmia, jotka on tuomittu epäonnistumaan. Kylätason naisten neuvostot (Mahila Panchayatit) ja ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt kyllä auttavat maaseudun vähätuloisia naisia löytämään tukiyhteisöjä, mutta äärisäät voivat katkaista yhteyden niihin.

(Inter Press Service)

Umang Dhingra