Phnom Penh, 18.08.08 (IPS) – Piakkoin julkistettavan selvityksen mukaan Kambodzhan 15 vuotta täyttäneistä naisista on työelämässä jo 71 prosenttia, mutta harvan leipäpuu vastaa säällisen työpaikan määritelmää.
"Kambodzhan naisten haasteena ei ole pelkästään työelämään pääsy, vaan säällisen, kunnolla palkatun työn löytäminen. He toimivat yhä pääasiassa epävirallisessa taloudessa", naisten asioista vastaava ministeri Ing Kantha Phavi sanoo.
Työssä käyvistä naisista peräti 83 prosenttia on työllistänyt itse itsensä tai työskentelee perheen yrityksessä käytännössä palkatta. Vuonna 2004 vajaa kuusi prosenttia naisista ahkeroi vaatetusteollisuudessa.
Maailmanpankin mukaan Kambodzhan köyhyys väheni 47-35 prosenttia vuosina 1994-2004. Samalla tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet ja naisten työllisyys kohenivat.
Viime vuosikymmenten konfliktien seurauksena maan sosiaalinen ja taloudellinen tilanne kuuluu kuitenkin Kaakkois-Aasian heikoimpiin.
Kambodzhan 14-miljoonaisesta väestöstä 62 prosenttia ja työvoimastakin 44 prosenttia on alle 25-vuotiata. Naisten osuus on tässä ryhmässä 55 prosenttia, ja vaatetusteollisuuden työvoimasta he muodostavat 90 prosenttia.
Vaateteollisuutta pidetään Kambodzhan kehityksen airuena, mutta naisten kehnon koulutustason vuoksi sen tuottavuus on alempi kuin kilpailijamaissa.
Näkymiä on synkistänyt talouslama Yhdysvalloissa, jonne menee 70 prosenttia alan viennistä. Piinaa pahentavat kallistuva energia ja Kambodzhan perusrakenteiden heikkous.
"Jos vaatetehtaat lähtevät, 300 000 työntekijää on huomenna kadulla. Seurauksista kärsivät myös lukuisat muut tuotannonalat, omani mukaan lukien", kuljetusalan yritystä johtava Paul Thomas sanoo.
Arviolta miljoona kambodzhalaista saa suoraan tai välillisesti elantonsa tekstiilialalta.
Thomasin mukaan Kambodzhan hallitus ei ole juuri pohtinut, miten luoda maatalouden ja vaatevalmistuksen ulkopuolelle säällisiä työpaikkoja. Se tyytyy toivomaan ulkomaisia sijoituksia.
Naisille ei löydy lisää kunnon työtä, elleivät he saa koulutusta ja tietoa yhteiskunnan sekä markkinoiden toiminnasta, ministeri Phavi muistuttaa.
Lisäksi tarvitaan lasten päivähoidon järjestämistä, vanhuksista huolehtimista ja palkkoja, jotka pysyvät elinkustannusten nousun tahdissa, sosiaalisiin ja poliittisiin kysymyksiin erikoistunut toimittaja Chea Vannath jatkaa.
"Taloudelliseen toimintaan osallistuminen edellyttää myös terveyttä", Phavi sanoo. Äitiyskuolleisuus on hänen mukaansa yhä aivan liian korkea ja naisten terveydestä huolehditaan vasta lasten ja miesten jälkeen.
Pahin pullonkaula on kuitenkin koulutus. 25-44-vuotiasta naisista on lukutaidottomia noin 40 prosenttia, kun miehillä osuus on 22 prosenttia. Tilanne on kohentunut nuoremmissa ikäluokissa, mutta 15-24-vuotiaistakin naisista 23 ja miehistä 16 prosenttia on vailla lukutaitoa.
(Inter Press Service)
