Georgetown, Guyana, 25.03.08 (IPS) – Viisivuotiaan pojan yksinhuoltajaäiti Sonita Balkaran hankkii elantonsa myymällä vaatteita torilla Guyanan pääkaupungissa Georgetownissa. Huoli toimeentulosta ahdistaa, sillä hän laskee ostovoimansa romahtaneen puoleen viime vuodesta.
"Kaikki kuviteltavissa olevat hinnat ovat nousseet. Korotukset ovat suuria, mutta palkat pysyvät ennallaan", Balkaran sanoo.
Sama tilanne piinaa asukkaita muissakin Karibian alueen valtiossa. Maaliskuussa Bahamassa pidetyn Karibian yhteisön huippukokouksen pääaiheena olikin elinkustannusten nousu. Yhteisön 12 jäsenvaltiossa asuu noin 15 miljoonaa ihmistä.
Karibiallakin on käynyt selväksi, että halvan ruoan ja edullisten raaka-aineiden aika on ohi. Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kaksinkertaistuneet vuoden aikana. Viljat seuraavat hyvää vauhtia perässä, mihin osaltaan vaikuttaa niiden käyttö biopolttoaineissa.
Karibian yhteisö päätti poistaa yhteiset tuontitullinsa osalta elintarvikkeita ja alentaa toisia korkeintaan kahden vuoden ajaksi.
Tuonnista riippuvaisilla pienillä kehitysmailla on niukalti keinoja lievittää ulkoisten sokkien vaikutuksia talouteensa, Antiguan ja Barbudan valtiovarainministeriö arvioi hiljan.
Viranomaiset pyrkivät pitämään polttoaineiden hintoja aisoissa tukiaisilla, mutta myöntävät tien kestämättömäksi, kun öljyn hinta heiluu yli sadassa dollarissa tynnyriltä.
Karibian maat poistivat tuontitullit muun muassa juustolta, ruokaöljyltä, aamiaismuroilta, maitovastikkeelta ja -jauheelta. Monien muiden elintarvikkeiden tulli pudotettiin 30:stä viiteen prosenttiin.
Bahaman kokous totesi tuontitullien alentamisen ainoaksi jäljellä olevaksi keinoksi puuttua kohoaviin elinkustannuksiin.
Hinnoista on tullut myös poliittinen ase. Esimerkiksi Barbadoksessa hinnat ovat nousseet vähintään 30 prosenttia. Demokraattinen työväenpuolue nosti asian tammikuun vaalien pääteemaksi ja sai maanvyöryvoiton.
Tilanne hermostuttaa Grenadan pääministeriä Keith Mitchelliä, joka aikoo pyrkiä tämän vuoden vaaleissa ennennäkemättömälle neljännelle kaudelle. Hän onkin vauhdittanut alueellisia keskusteluja kriisin ratkaisuista.
Antiguan talousministeriö järjesti maaliskuussa julkisen keskustelun aiheesta ja selitti, että valtio ei voi tehdä juuri mitään.
Samaan aikaan Antiguassa ja muilla itäisen Karibian saarilla on vellonut keskustelu jauhojen kallistumisen vaikutuksesta koko ruokakorin hintaan.
Alueen hallitukset ovat vedonneet Karibian yhteisöön, että se helpottaisi jauhojen tuontirajoituksia, vaikka tuontiyritykset kertovat, että niillä on tarpeeksi myytävää.
On myös ehdotettu Etelä-Amerikan maiden, kuten Brasilian ja Kolumbian, kanssa käytävän kaupan esteiden vähentämistä. Ne myyvät elintarvikkeita halvemmalla kuin Karibian perinteinen kauppakumppani Yhdysvallat.
Barbadoksen, Guyanan ja Trinidadin hallitukset uskovat, että kestävin ratkaisu kriisiin on oman maataloustuotannon lisääminen.
Guyana on yhteisön suurin valtio 133 000 neliökilometrin pinta-alallaan ja 730 000 asukkaallaan. Se on sananmukaisesti rukoillut alueen viljelijöitä ja sijoittajia perustamaan mailleen suurtiloja.
Trinidadilaisia sijoittajia on saapunutkin, ja Barbadoksen aiempi hallitus neuvotteli peltojen vuokraamisesta Guyanasta noin 6,5 eurolla hehtaari. Paikalliset maksavat saman verran.
Huhtikuussa Guyanassa järjestetään erityinen maatalousalan sijoittajafoorumi, mutta asukkaita se ei suuresti lohduta.
"Poikani syö ison aterian aamuisin ja koulun jälkeen, mutta hän tarvitsee myös eväät kouluun, ja siihen minulla on tuskin varaa. En ymmärrä, miten köyhät selviävät tästä", torikauppias Balkaran miettii.
(Inter Press Service)
