Geneve, 25.02.08 (IPS) – Suomi osallistuu kriisinhallintaoperaatioon auttaakseen Sudanista tulleita pakolaisia Tšadissa. Samaan aikaan Tšadin hallitus jatkaa kovia otteita nujertaakseen vastustajansa.
IPS:n haastattelema tšadilainen oppositiojohtaja pelkää, että valtataistelun seurauksena koko maa voi lopulta kadota kartalta naapuriensa jakamana.
Kolme kapinallisryhmää aloitti 31. tammikuuta yhteisen hyökkäyksen suistaakseen vallasta Tšadin presidentin Idriss Débyn.
Ranskan tukemat hallituksen joukot kukistivat kapinan useita päiviä kestäneissä taisteluissa, joissa kuoli noin 160 siviiliä. Kymmeniä tuhansia ihmisiä joutui evakkoon.
Tšad syytti naapurimaata Sudania kapinallisten tukemisesta. Sudan puolestaan väittää Tšadin tukevan kapinaa sen alueella Darfurissa.
Sveitsissä oleskeleva tšadilainen oppositiojohtaja Maurice Hel Bongo arvioi maansa kapinajohtajien taustoihin viitaten, että näistä tuskin on tullut yhtäkkiä demokraatteja.
"He haluavat ennen kaikkea valtaa ja rahaa. Sen jälkeen kun Tšadista tuli öljyntuottaja, rahaa on kosolti tarjolla", Bongo sanoo.
Presidentti Débyä hän ei pidä muita parempana. "Hän ei ole vähääkään huolissaan kehityspolitiikkansa toteuttamisesta. Hän tahtoo vain täyttää omat ja klaaninsa jäsenten taskut."
Kapinaryhmien johtajat ovat Mahamat Nouri, Timane Erdimi ja Abdelwahid Aboud.
Bongon mukaan Nouri on toiminut ministerinä sekä Débyn – jolle hän on avioliiton kautta myös sukua – että tämän edeltäjän Hissène Habrén presidenttikaudella.
Erdimi puolestaan on Débyn veljenpoika ja toimi pitkään tämän oikeana kätenä politiikassa.
Bongo uskoo, että demokratia on Tšadissa mahdollinen, mutta ei Débyn kaudella. Hän viittaa vuoteen 1993, jolloin Habrén kukistamisen jälkeen järjestettiin "suvereeni kansalliskokous". Sen asettaman väliaikaisen hallituksen johtoon tuli Déby.
"Kokous kesti kolme kuukautta, ja me teimme loistavaa työtä. Mutta samalla kun me vaadimme demokratiaa, Déby koetti suitsia sitä."
Bongon mukaan Déby huolestui siitä, miten kovasti keskustelu innosti tšadilaisia etelässä ja pohjoisessa.
"Jopa kameliensa selässä ratsastavat paimentolaiset liimautuivat radioihinsa. Puhuimme kolme kuukautta kestäneestä demokratian riemujuhlasta."
Bongo toivoo yhä, että tuolloiset suositukset pystytään jonakin päivänä toteuttamaan. Rauhanomaisiin keinoihin pitäytyneet tärkeimmät oppositiojohtajat ovat nyt kuitenkin kaikki pidätettyinä.
Sudanin tavoin myös Tšadissa pohjoista asuttavat muslimit. Etelän asukkaat ovat kristittyjä ja luonnonuskontojen harjoittajia.
Bongon mukaan Pohjois-Tšadin johtajat ovat maan itsenäistymisestä asti halunneet vääntää poliittiset ongelmat etnisiksi ja uskonnollisiksi.
"Olen aina sanonut, ettei se ole todellinen ongelma, mutta pohjoisen johtajat menivät Sudaniin ja muihin arabimaihin vakuuttamaan ongelmien olevan uskonnollisia."
Bongon mukaan Sudanilla on vahva vaikutusvalta Tšadiin ja "tilanne on entistä pahempi nyt, kun Sudanin Khartumissa pitää valtaa rasistinen hallitus."
Bongo muistuttaa, että heti kun Sudanin hallitus teki rauhan maansa eteläosien mustien kapinallisten kanssa, se hyökkäsi Darfuriin, jossa asukkaat myös ovat mustia, vaikkakin muslimeja.
Tšadin presidentti Déby auttoi Bongon mukaan lietsomaan Darfurin konfliktia.
Déby kuuluu rajan molemmin puolin elävään zagawa-kansaan, jota Khartumin hallitus on aina syrjinyt, Bongo kertoo.
"Ennen valtaan tuloaan Déby lupasi auttaa Darfurin zagawoja, jos hänestä tulee presidentti. Hän nostatti nuo ihmiset Khartumia vastaan."
Bongo näkee Ranskan roolin Tšadissa kielteisenä, koska maa antaa täyden tukensa Débylle, "joka tunnetaan yleisesti despoottina".
Bongo pelkää kotimaansa olevan matkalla kaaokseen. Hän ei pidä mahdottomana, että kapinalliset yrittävät uudelleen kukistaa Débyn. Lisäksi maan eteläosissa vallitseva syvä kurjuus on leviämässä myös pohjoiseen.
"Jos kurjistuminen jatkuu, Tšad voi lopulta menettää itsenäisyytensä ja vahvat naapurit – Kamerun, Nigeria, Libya ja Sudan – jakavat sen keskenään", Bongo maalaa.
Suomi osallistuu EU:n kriisinhallintaoperaatioon Tšadissa noin 60 hengen joukolla, josta viimeiset lähtevät matkaan 3. maaliskuuta.
(Inter Press Service)
