Brooklin, Kanada, 12.11.07 (IPS) – Kasvit ovat maapallon ainoita hapentuottajia, ja lajien kiivaan häviämisen vuoksi jopa puolet niiden biomassasta uhkaa kadota. Samalla menetetään monia muita kasvikunnan tarjoamia palveluja, kuten vettä ja ruokaa.
Jos metsä menettää liian monia alkuperäislajejaan, sen kasvimäärä voi supistua puoleen, aihetta tutkinut Bradley Cardinale sanoo. Tutkimus ilmestyi marraskuussa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences (Pnas) -julkaisussa
"Alkuperäislajeja ei voi korvata toisilla. Niiden tilalle ei tule mitään. Se oli sokeeraava havainto ja osoitus siitä, miten suuri merkitys luonnon monimuotoisuudella on", Cardinale sanoo.
Hän vertaa ekosysteemiä jalkapallojoukkueeseen, joka tarvitsee sekä tähtipelaajia että tukijoukkoa pystyäkseen huippusuorituksiin. Myös puut tarvitsevat tuekseen laajan lajikirjon, jotta metsä pysyy terveenä.
Lajeja katoaa nykyisin yksi joka kolmas tunti, ja tahti vain kiihtyy.
Pnasin tutkimukseen koottiin 44 kasvilajien katoamista jäljittelevää koetulosta eri puolilta maailmaa. Se osoitti, että lajien huvetessa ekosysteemit tuottivat jopa puolta vähemmän biomassaa kuin monimuotoisemmat verrokit.
"Analyysimme antaa tähänastisista kattavimman näytön siitä, että lajikirjoltaan monipuolisemmat luonnonympäristöt ovat muita tuottoisampia", tutkimukseen osallistunut Michel Loreau Montrealin yliopistosta vahvistaa.
"Päätöksentekijät ja suuri yleisö eivät osaa arvostaa biodiversiteetin merkitystä eivätkä tunne sitä koettelevan kriisin kipeyttä ja seurauksia", Biologisen monimuotoisuuden sopimusjärjestön (CBD) pääsihteeri Ahmed Djoghlaf sanoo.
Moni on kadottanut yhteytensä luontoon ja luulee sen voimavaroja ehtymättömiksi, hän harmittelee.
Koska ympäristöasiat ovat kovasti esillä, nyt on oikea hetki sitouttaa ihmiset suojelemaan lajeja, jotka muodostavat elämän perustan maapalolla, Djoghlaf kannustaa.
CBD on asettanut biodiversiteettitavoitteen, joka edellyttää lajihävikin tuntuvaa hidastamista vuoteen 2010 mennessä.
Cardinale muistuttaa, että alan tutkimus on verrattain uutta eikä pysty vielä sanomaan, montako lajia tietty ekosysteemi tarvitsee pysyäkseen hyvinvoivana. Vastauksen löytymiseen mennee ainakin kymmenen vuotta, hän arvioi.
Vastaamista vaikeuttavat elollisen luonnon mutkikkaat keskinäiset suhteet, mutta osasyynä on myös nykyinen muutosvauhti. Moni laji katoaa ennen kuin sitä on löydetty, ja ilmastonmuutos mullistaa olosuhteita kiivaasti.
Maalla elävät kasvit ja vesistöjen planktonit imevät noin 40 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöitä. Loppu jää ilmakehään ja lämmittää ilmastoa. Kun kasvillisuus vähenee, ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvaa.
Pahinta jälkeä tekee Cardinalen mukaan metsänhakkuu ja perässä tulevat viljelyalan laajeneminen sekä kaupungistuminen.
Ihmisen holtittoman toiminnan seurauksena jopa 30 prosenttia maapallon lajeista saattaa kadota vuoteen 2050 mennessä, Vuosituhannen ekosysteemin arviointi vuodelta 2006 kertoo.
Kun ei tiedetä, mikä lajimäärä on "riittävä", on mahdotonta ennustaa niiden hävikin vaikutusta kasvipeitteen kokonaismäärään.
"Minulla ei ole aavistustakaan, miten tämä vaikuttaa happipitoisuuksiin, mutta sitäkin meidän pitäisi miettiä", Cardinale sanoo.
(Inter Press Service)
