Lagos, Nigeria, 13.08.07 (IPS) – Nigeria on maailman kuudenneksi suurin öljyntuottaja, mutta valtaosa sen 140 miljoonasta asukkaasta käyttää maan hupenevia puuvaroja energianlähteenään.
Nigerialaisista 70 prosenttia asuu maaseudulla ja on suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia puun antamasta energiasta, Musa Amuebinomo Nigeria metsäministeriöstä sanoo.
Tilanne on kohtalokas Nigerian metsille, joista katosi YK:n tilastojen mukaan 36 prosenttia vuosina 1990-2005.
Anambran valtionyliopiston dekaani ja ympäristönsuojelija Boniface Egboka syyttää maan johdon korruptiota metsätuhoista.
"Meidän ei tarvitsisi käyttää polttopuuta. Meillä on taloudelliset ja inhimilliset voimavarat turvaamaan kaasunjakelu kotitalouksiin", Boniface vakuuttaa. Hän paheksuu sitä, että metsätuho leviää maan pohjoisosista myös etelän sademetsiin.
YK:n mukaan Nigerian pinta-alasta on metsää enää 12 prosenttia, vaikka vuoden 1988 laki määräsi nostamaan osuuden 20 prosenttiin.
Laki ei kiellä hakkuita muualla kuin suojelualueilla. Kaatokiellossa ovat kuitenkin hyötypuut, kuten öljy- ja kookospalmut sekä monet hedelmä- ja pähkinäpuut.
"Ihmiset eivät tottele suojelualueiden hakkuukieltoja, eikä laittomista hakkuista rangaista", Lagosin yliopiston ympäristötietokeskuksen vetäjä Peter Nwilo nurisee.
Valtion metsähallinto myöntää hakkuuluvat, mutta asiantuntijoiden mukaan niitä saaneet kaatavat surutta myös liian nuoria puita. Viranomaiset on usein lahjottu ummistamaan silmänsä.
Laittomasti hakattu puutavara viedään enimmäkseen ulkomaille, pääasiassa Aasiaan. Osa päätyy kuitenkin paikallisille sahoille ja kotimaisten huonekalutehtaiden ja rakentajien käyttöön.
Metsien hävikki on ollut kiivainta Nigerian pohjois- ja keskiosissa. Se on avannut tietä aavikoitumiselle, joka etenee 350 000 hehtaarin vuosivauhtia.
Nigerian hallituksen kehityssuunnitelma, Visio 2010, vaatii metsähävikin suitsimista ja uusien puiden istuttamista sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöönottoa.
Jo vuonna 1999 viranomaiset suunnittelivat yltäkylläisten maakaasuvarojen saamista teollisuuden ja kotien käyttöön. Toistaiseksi vain muutama teollisuusalue Lagosin suurkaupungissa on saanut kaasuputken.
"Useimpia Lagosin asuinalueita ei ole suunniteltu hyvin, joten kaasun toimittaminen koteihin on vaikeaa. Mutta se tehdään asteittain", hanketta toteuttavan Gaslink-yhtiön edustaja vakuuttaa.
Nykyisellään kaasulla keittäminen on useimpien lagosilaisten ulottumattomissa, sillä se vaatisi kalliita sijoituksia lieteen ja kaasusäiliöihin – itse kaasusta puhumatakaan.
"En muista milloin käytin kaasuhellaani viimeksi. Minulla on yhä kaksi säiliötä odottamassa päivää, jolloin kaasun hinta halpenee", opettaja Caroline Akande kertoo.
Hän sanoo keittävänsä nyt kerosiinilla tai sähköllä, jos sitä sattuu saamaan.
(Inter Press Service)
