GUATEMALA: Adoptiolasten kauppa rehottaa

Guatemala, 19.02.07 (IPS) – Guatemalasta adoptoidaan asukaslukuun suhteutettuna eniten lapsia maailmassa. Arvostelijoiden mukaan maasta on tullut kansainvälisiä sääntöjä rikkova "lapsitehdas".

Guatemalassa adoptoitiin tilastojen mukaan viime vuonna 4 496 lasta, mikä on kymmenen prosenttia edellisvuotista enemmän. Adoptioista 98 prosenttia oli kansainvälisiä, ja valtaosa lapsista sai uuden kodin Yhdysvalloista.

Adoption purkaminen on käytännössä lähes mahdotonta silloinkin, kun biologiset vanhemmat sanovat tulleensa huijatuiksi.

"Minua ei kuultu, enkä antanut suostumustani poikieni adoptoimiselle", sanoo taksinkuljettaja Gustavo Tobar, 36, joka on yrittänyt kymmenen vuotta osoittaa, että tapahtuneen takana ovat rahanahneet välittäjät.

Tobar oli töissä Meksikossa 1998, kun silloin seitsemän- ja puolitoistavuotiaat pojat adoptoitiin Yhdysvaltoihin. Eräs tuomari oli julistanut lapset heitteillejätetyiksi, koska Tobarin työssäkäyvä vaimo oli antanut heidät naapurin hoiviin.

Tobarin mukaan sittemmin on paljastunut, että naapurilla oli yhteyksiä lapsia sieppaavaan verkostoon.

Lapsen adoptointi Guatemalasta tulee matkoineen ja paperisotineen maksamaan ulkomaalaisille noin 23 000 euroa. Prosessi on paljon keskimääräistä nopeampi ja voi onnistua alle vuodessa.

Guatemalan pääkaupungin parhaissa hotelleissa on adoptiomatkalle saapuvia perheitä varten erityisiä huoneistoja, joista löytyy leikkitila ja mikrouuni lastenruokien lämmittämiseen.

Ottovanhemmilta jää kuitenkin näkemättä prosessin ruma kääntöpuoli, johon liittyy muun muassa naisiin kohdistuvaa painostusta, Héctor Augusto Dionisio lasten oikeuksia puolustavasta Casa Alianza -järjestöstä sanoo.

Adoption laillistamisesta huolehtivien asianajajien ja notaarien alapuolella työskentelee välittäjiä, joiden tehtävänä on taivuttaa äidit luopumaan lapsistaan.

Jotkut äidit tosin joutuvat luopumaan lapsestaan silkan köyhyyden vuoksi, sillä se koettelee puolta Guatemalan yli 11-miljoonaisesta väestöstä.

Dionisio tietää myös tapauksia, joissa välittäjä järjestää äidille lääkäripalveluja ja taloudellista apua ja huijaa tämän allekirjoittamaan paperin, jolla hän tietämättään luopuu lapsestaan.

Lehdissä näkee raskaana oleville naisille suunnattuja ilmoituksia, jossa heitä kehotetaan "kuuntelemaan sydäntään" ja antamaan lapsensa adoptoitavaksi.

Välittäjät myös tarjoavat äideille suoraan rahaa lapsesta, Dionisio sanoo. Kun "kaupat" on tehty, lapsi siirtyy usein lastenkodin sijasta perheeseen, joka huolehtii hänestä maksua vastaan, kunnes adoptiovanhemmat ehtivät paikalle.

"Guatemalasta on tullut adoptioparatiisi, koska valtio ei osallistu prosessiin lainkaan", lasten oikeuksien toteutumista valvovan viraston edustaja Marvin Rabanales sanoo.

Yhteiskunnan sääntelyn puuttuminen tekee adoptioista ihmiskauppaa, josta hyötyvät varsinkin asianajajat ja notaarit, mutta myös lastenlääkärit, väestökirjanpitäjät, lastenkodit ja muut osalliset, hän jatkaa.

Tammikuussa Guatemalassa vieraillut Yhdysvaltain konsuliviranomainen Maura Harty sanoi, että koska hänen maansa ratifioi tänä vuonna asiaa koskevan Haagin sopimuksen, adoptiot Guatemalasta eivät voi jatkua ennen kuin myös se alkaa noudattaa sopimusta.

Vuonna 1995 voimaan tulleen lasten oikeuksia ja kansainvälistä adoptioita säätelevän Haagin sopimuksen on allekirjoittanut 71 valtiota.

Joukkoon kuuluu myös Guatemala, joka kuitenkin kieltäytyy noudattamasta sopimusta.

Sopimus edellyttää adoptioprosessilta läpinäkyvyyttä. Se kieltää voitontavoittelun, lapsikaupan sekä lasten hyväksikäytön ja korostaa kotimaisen adoption ensisijaisuutta.

"Guatemala on kuin lapsitehdas, sillä moni lapsi syntyy adoptoitavaksi", lasten oikeuksia valvova viranomainen Josefina Arellano sanoo.

YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan Guatemala on maailman adoptiotilastossa neljäntenä Venäjän, Kiinan ja Etelä-Korean jälkeen, mutta asukaslukuun suhteutettuna se nousee tilaston kärkeen.

Paljastuneet väärinkäytökset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että monet maat, joukossa myös Suomi, ovat lopettaneet adoptiot Guatemalasta.

(Inter Press Service)

Inés Benítez