Bagdad, 04.12.06 (IPS) – Irakin yritystoiminta on lamassa. Siihen ovat johtaneet osaltaan miehitysvallan säätämät lait, mutta myös heikko turvallisuustilanne, sähkön ja polttoaineen puute sekä laukkaava inflaatio.
Eräs konkurssiin ajautunut irakilainen tekstiilialan pienyrittäjä sanoo, ettei olisi arvannut Yhdysvaltain hallinnon merkitsevän tuhoa bisneksille.
Miehityksen alettua irakilaisten yrittäjien mielessä kangastelivat kuvat toisen maailmansodan jälkeisestä Japanista, hän kertoo.
"Moni meistä piti amerikkalaisten maahantunkeutumista pahana useista syistä, mutta uskoimme silti, että sen täytyy olla hyväksi liike-elämälle ja varsinkin teollisuudelle. Olimme kauhean väärässä. Irakin talous tuhottiin poliittisista syistä", mies pohtii.
Pienyrittäjyys oli vilkasta Irakissa 1970- ja 1980-luvulla, jolloin valtio myönsi halpakorkoisia lainoja ja salli tehtaiden rakentamisen mailleen.
Tärkeimmät teollisuudenalat, öljy-, fosfaatti- ja sementtituotanto sekä aseteollisuus, olivat Saddam Husseinin kaudella valtion käsissä. Ulkomaisia yrityksiä päästettiin maahan, mutta valtion valvonnan alla.
Talouden kasvu tyrehtyi kuitenkin 1990-luvulla YK:n säätämiin pakotteisiin, rahayksikkö dinaari heikkeni ja asukkaiden ostovoima hupeni.
Yhdysvaltain hyökkäys keväällä 2003 pahensi yritysten ahdinkoa Irakissa ja useimmat tehtaat seisahtuivat. Osa joutui pommitetuksi, toisten työntekijät eivät uskaltaneet poistua kotoa.
Sittemmin monet yritykset ryöstettiin puhtaiksi, eikä toimintaa ole pystytty aloittamaan uudelleen.
Pat Bremerin johtama yhdysvaltalainen miehityshallinto takasi ulkomaisille sijoituksille muun muassa sataprosenttisen omistusoikeuden ja yhtä täydellisen oikeuden kotiuttaa voitot. Näin irakilaiset yritykset suljettiin ulos oman maansa jälleenrakennuksesta, aihetta tutkinut Antonia Juhasz sanoo.
Jotkut yksityisyritykset sinnittelivät miehityksen alussa pystyssä, mutta pula energiasta ja kuljetusmahdollisuuksista, turvattomuus ja 70 prosentin inflaatio tekivät niistäkin selvää.
Työttömyys on nyt virallisesti 50 prosenttia, mutta todellisen tilanteen uskotaan olevan paljon pahempi.
Tuhannet yrittäjät myivät, mitä kykenivät ja pakenivat naapurimaihin.
Bagdadissa muovituotteita valmistaneen tehtaan omistanut Abbas Ali kertoo työllistäneensä yli 30 henkeä ennen Yhdysvaltain hyökkäystä.
"Nyt toiminta on mahdotonta, ja jouduin palaamaan entiseen työhöni opettajaksi. Olisin saanut 150 000 euroa tehtaasta, joka on nyt arvoton. Kadun, etten myynyt aikanaan ja paennut maasta, kuten kollegat, jotka elävät nyt nyt turvallisesti Syyriassa", Ali tuskittelee.
Irakissa on kuitenkin yhä joitakin toimivia teräs-, vaate- ja muita tehtaita, jotka tuottavat, minkä pystyvät.
"Ostimme ulkomailta parhaat teräksenvalmistuslaitteet ja käytimme miljoonia euroja nykyaikaisten kansainväliset mitat täyttävien tehtaiden rakentamiseen", kertoo Kais al-Nazzal, jonka omistamat terästehtaat toimivat yhä Fallujan lähellä.
"Olemme onnistuneet jatkamaan työtä koko miehityksen ajan, mutta täytyy myöntää, että viimeaikaiset kotimaiset levottomuudet aiheuttavat meille tuntuvia tappioita", hän sanoo.
Irakilaisten selvitysten mukaan teollisuuden työttömyysaste on 85, ja työllisetkin saavat usein palkkaa toimimattomalta valtion yritykseltä.
"Yritämme puuhata jotain, mutta tilanne ei ole rohkaiseva, joten lähinnä odotamme ihmettä", erään Bagdadin lähellä sijaitsevan valtion sementtitehtaan johtaja sanoo.
Ennen miehitystä 80 prosenttia Irakissa valmistetuista tuotteista myytiin Bagdadin keskustassa toimivalla Shorjan tukkutorilla.
"Irakilaisia tavaramerkkejä ei ole enää. Ne kukoistivat neljännesvuosisadan ajan ennen miehitystä, mutta nyt myymme vain huonointa laatua olevaa tuontitavaraa. Ihmisten on pakko ostaa sitä, koska muuta ei ole", muovituotteita myyvä Johan Aziz kertoo.
Tilanne on samanlainen autonrenkaiden myyntiin keskittyneessä Samarraiiassa, Jamilan vihannes- ja hedelmätorilla ja Sinaan tietokonebasaarissa.
Kaikki suuret kauppakeskukset ja ostosalueet ovat nyt haamuja entisestään.
"Ennen pidimme kauppaa auki vähintään 16 tuntia päivässä, mutta turvallisuusuhkien takia avaamme nyt vain muutamaksi tunniksi", sähkölaitteita Karradan kaupunginosassa myyvä Duraid Abdullah sanoo.
(Inter Press Service)
