YK, New York, 14.08.06 (IPS) – Yhdysvallat haluaisi lisää määräysvaltaa YK:ssa sillä perusteella, että se on järjestön suurin rahoittaja. Keskustelussa tahtovat unohtua tulot ja hyödyt, joita isäntämaa saa YK:n päämajan sijainnista ja hankinnoista.
USA:n kiistelty YK-suurlähettiläs John Bolton sanoo kuulevansa maansa kongressista valitusta, että Yhdysvallat ei saa vastinetta maailmanjärjestölle maksamilleen rahoille.
Yhdysvallat maksaa 22 prosenttia YK:n 1,8 miljardin dollarin vuosibudjetista (dollari on noin 0,78 euroa). Japanin osuus on 19 ja Saksan 8,6 prosenttia. Euroopan unioni kattaa yhdessä 37 prosenttia YK:n budjetista.
Yhdysvallat on jatkuvasti ollut ykkösenä myös YK-järjestöjen hankintasopimuksissa, joista sille on langennut viime vuosina keskimäärin 22,5 prosentin osuus. Viime vuonna osuus oli 20,4 prosenttia kaikkiaan 1,6 miljardin dollarin kakusta.
Toiseksi eniten YK-hankintoja on siunaantunut Venäjälle, jonka osuus on heilunut kymmenen prosentin molemmin puolin. Järjestön kuluista Venäjä tosin maksaa vain noin prosentin.
Kunkin YK:n 192 jäsenmaan maksuosuus määritellään kolmen vuoden välein. Maksukyky arvioidaan bruttokansantuotteen ja muiden mittareiden avulla.
YK:n suurimmat hankinnat liittyvät rauhanturvaamiseen, jota varten tarvitaan muun muassa lento- ja muita kuljetuksia, kulkuneuvoja, polttoainetta, ruokaa sekä telekommunikaatiovälineitä ja -palveluja.
YK:n päämajan lisäksi New Yorkissa pitävät majaa myös useat sen alajärjestöt, kuten kehitysohjelma UNDP, lastenrahasto Unicef ja väestörahasto Unfpa.
New Yorkin silloinen pormestari Rudy Giuliani arvioi 1990-luvun lopulla, että YK-järjestöt ja niissä pyörivä laaja diplomaattikunta toivat kaupunkiin 3,2 miljardia dollaria vuodessa. Luku lienee nyt reippaasti suurempi.
Institute for Public Accuracy -kansalaisjärjestön johtaja Norman Solomon pitää Yhdysvaltain valitusta YK-maksuista asiattomana. Hän vertaa lukua maan sotilasmenoihin, jotka ylittävät 500 miljardia dollaria vuodessa.
"Summa, jonka Yhdysvallat käytti YK:n peruskirjan loukkaamiseen hyökätessään Irakiin, olisi kattanut koko YK:n budjetin vuosikymmenten ajan", Solomon muistuttaa.
Global Policy Forum -järjestön johtaja James A. Paul puolestaan moittii Washingtonia kapeakatseisuudesta, joka edellyttää rahalla saatavan täydellistä tottelevaisuutta.
Hän kehottaa vertaamaan nykyisiä kuluja tilanteeseen, jossa Yhdysvallat joutuisi hoitamaan itse YK:n tehtävät rauhanturvaamista myöten.
Solomon muistuttaa, että Yhdysvallat johtaa kansainvälistä asekauppaa, joka puolestaan tekee hallaa YK:n työlle niin rauhan, turvallisuuden kuin terveydenhuollonkin alalla.
YK:n päämaja New Yorkissa tekee lisäksi Yhdysvalloille helpoksi vakoilla siellä työskenteleviä diplomaatteja kansainvälisten sopimusten vastaisesti.
Brittiläinen Observer-lehti kertoi keväällä 2003 USA:n turvallisuuspalvelun mittavista puuhista YK:ssa, kun maa koetti saada turvallisuusneuvostolta mieleisensä päätöslauselman Irakin sodasta.
Kenties YK:n pitäisi periä USA:lta erityistä käyttäjämaksua tämän vakoiluedun nojalla, Solomon heittää.
(Inter Press Service)
