Sydney, 26.06.06 (IPS) – Itä-Timorin viimeaikaisia levottomuuksia on hillitty Australian johtamalla yli 2 000 hengen rauhanturvaoperaatiolla. Arvostelijoiden mukaan hanke tähtää saarivaltion hallituksen vaihtamiseen – mikä näyttää onnistuvan – ja samalla omien etujen varmisteluun.
Itä-Timorin kriisi kärjistyi huhtikuussa, kun armeijasta lakkoilun vuoksi erotetut 600 sotilasta – yli kolmannes koko miesvahvuudesta – ryhtyivät kapinoimaan. Kiistalla on etniset juuret, sillä vajaan miljoonan asukkaan maa jakautuu eripuraisiin väestöryhmiin.
Australian silmätikuksi nousi pääministeri Mari Alkatiri, joka taipui juhannuksen jälkeen eroamaan.
Itä-Timorin valtauskonto on roomalaiskatolisuus, mutta Alkatiri on muslimi. Hän edustaa Fretilin-puoluetta, joka johti saarivaltion itsenäisyystaistelua Indonesiaa vastaan. Puolue voitti ylivoimaisesti YK:n valvonnassa järjestetyt vapaat vaalit 2001. Maa itsenäistyi 2002.
Australian tiedotusvälineet – joita muun maailman media heijastelee – ovat esittäneet Itä-Timorin kriisin valtataisteluna “epäsuositun” pääministerin ja häntä vastustavan kansanliikkeen välillä. Öljystä tai maakaasusta ei juuri puhuta, vaikka niistä on paljolti kyse.
Itä-Timorin historia kytkeytyy tiukasti Australian haluun hallita niiden välissä sijaitsevan Timorinmeren öljyvarantoja, joiden arvoksi lasketaan 24 miljardia euroa. Puheissa Australia on kuitenkin aina korostanut ihmisoikeuksia ja Itä-Timorin humanitaarista auttamista.
Alkatiri joutui Australian vihan kohteeksi siksi, että hän on viime vuosien neuvotteluissa yrittänyt puolustaa maansa oikeutta merenalaisiin öljy- ja kaasuvaroihin. Lopullinen rajankäynti niistä on yhä tekemättä.
Australia on vuoden 1999 jälkeen kahminut itselleen Timorinmeren öljytuloja noin 1,2 miljardin euron edestä. Samalla se on antanut Itä-Timorille kehitysapua vajaat 240 000 euroa.
Asetelma on vain pahentanut Aasian köyhimmän maan apuriippuvuutta, YK:n Itä-Timorin operaatiossa vuonna 1999 neuvonantajana toiminut James Dunn sanoo.
Vapaa Itä-Timor -järjestön edustaja Rob Wesley-Smith epäilee Alkatiria taipumuksista diktaattorin otteisiin ja Fretilin-puoluetta korruptiosta. Hänen mielestään Australian pääministeri John Howard on kuitenkin kiihdyttänyt kriisiä öljyä koskevalla painostuksellaan.
Wesley-Smithin mukaan kiistanalaiset vesialueet kuuluvat YK:n säädösten mukaan miltei varmasti Itä-Timorille.
Hän pitää kierona hankkeena Australian joukkojen lähettämistä Itä-Timorin pääkaupunkiin Diliin, jossa ne katselivat vierestä kansanjoukkojen riehuntaa. Wesley-Smith epäilee, että tarkoituksena oli julistaa Itä-Timor epäonnistuneeksi valtioksi ja rosvota sen öljy.
Australialainen tutkija Helen Hill arvioi kotimaansa karsastavan Alkatiria myös siksi, että hän on luonut suhteita Kiinaan, Malesiaan, Kuubaan, Brasiliaan ja entiseen siirtomaaisäntään Portugaliin.
Hill määrittelee Alkatirin “taloudelliseksi nationalistiksi, joka toivoo, että Itä-Timor hyötyisi omista öljy- ja kaasuvaroistaan Kiinan, Malesian ja Brasilian avustaman valtiollisen öljy-yhtiön kautta sen lisäksi, että tuloja tulisi myös Australian kanssa jaetuilta tuotantoalueilta.”
Alkatiri vastusti Maailmanpankin vaatimaa sähköntuotannon ja lääkekaupan yksityistämistä. Lisäksi hän torjui kansainvälisen luottolaitosten ehdollisen avun ja kutsui Kuubasta lääkäreitä järjestämään alan koulutusta ja hoitamaan maaseudun asukkaita.
Nämä toimet ja se, että Alkatiri vietti 24 vuotta maanpakolaisena marxilaisessa Mosambikissa, saivat australialaiset vastustajat haukkumaan häntä kommunistijohtajaksi.
Itä-Timorin kapinallisia johtava majuri Alfredo Reinado on saanut koulutuksensa Canberran puolustusakatemiassa. Australian suosikki Itä-Timorin uudeksi pääministeriksi on maan juhannuksena eronnut ulkoministeri José Ramos-Horta, joka myös oli Australiassa maanpaossa.
Sydneyn yliopiston politiikantutkija Tim Anderson ennusti ennen Alkatirin eroa, että Australian hallitus aikoo asettaa Itä-Timorin johtoon “juntan”. Sitä johtaisivat Ramos-Horta ja presidentti Xanana Gusmão, ja mukaan otettaisiin myös katolisen kirkon edustajia.
“Australian miehitysjoukkojen läsnäolo ensi vuoden vaaleihin asti saattaa heikentää vakavasti Fretilinin hallitsevaa asemaa”, hän arvioi.
(Inter Press Service)
