Rooma, 26.06.06 (IPS) – Maailman ensimmäisen internetpankin, Security Firstin, perustajiin kuuluva Michael Karlin jäi vuonna 1999 eläkkeelle ja ryhtyi päätoimiseksi hyvätekijäksi. Hän oli tuolloin 31-vuotias.
Hyväntekeväisyyttä harjoittamaan Karlin perusti Mythic Imagination Instituten. Hän luonnehtii toimintaa paljolti samanlaiseksi kuin aiempaa työtään: ihmisten yhdistämiseksi.
“Tarkoitus on lisätä luovuutta, intohimoa ja empatiaa maailmassa”, Karlin kertoo.
“Yhä useammat ihmiset kokevat elämänsä tyhjäksi ja tarttuvat asioihin, joilla on merkitystä”, hän jatkaa.
Hyväntekeväisyys on harpannut kauas soppakeittiöiden pyörittämisestä. Markkinat ja kilpailu hallitsevat nyt auttamistakin. Puhutaan filantrokapitalismista (filantrooppi tarkoittaa ihmisystävää) ja sosiaalisesta yritys- tai sijoitustoiminnasta.
Antamisesta on tullut muodikasta rikkaiden ja kuuluisien piireissä niin informaatiotekniikan kuin rockmusiikinkin huipulla.
Yhdysvaltalainen sijoittaja Warren Buffet, 75, ilmoitti juhannuksen jälkeen luovuttavansa 85 prosenttia 35 miljardin euron omaisuudestaan
hyväntekeväisyyteen. Lahjoitus menee Bill ja Melinda Gatesin säätiölle. Tietokoneohjelmilla maailman rikkaimmaksi noussut Bill Gates, 50, on tähän asti ollut myös johtava hyväntekijä, mutta nyt toiseksi rikkain Buffet ajoi ohi. Gatesin säätiö avustaa varsinkin terveydenhuoltoa kehitysmaissa.
Verkottuminen on päivän sana auttamisessakin. Peggy Rockefeller Dulanyn vuonna 2001 perustama Global Philanthropists Circle yhdistää superrikkaita perheitä 20 maasta.
Philantrophia Trinity puolestaan kokoaa yrityksiä, säätiöitä, pankkeja ja järjestöjä. Sen takana riskienhallintayhtiö mi2g:n perustajiin kuuluva D.K. Matai.
New Yorkin Columbia-yliopiston Earth Instituten johtaja Jeffrey Sachs vetää useissa afrikkalaisissa kylissä toteutettavaa hanketta, jolla hän haluaa osoittaa, että YK:n vuosituhattavoitteet köyhyyden vähentämiseksi on mahdollista saavuttaa.
Suurlahjoittajana tunnettu George Soros perusti hiljan uuden rahaston tukemaan riippumatonta tiedonvälitystä kehitysmaissa. Se sai miljardilahjoitukset eBay-yrityksellä rikastuneilta Jeff Skollilta ja Pierre Omidyarilta.
Omidyar Network rahoittaa lukuisia muitakin muun muassa tiedonvälityksen ja ihmisoikeuksien kohentamiseen tähtääviä hankkeita.
Sveitsiläisen pankkiirin Arpad Bussonsin Lontoossa toimiva Ark-säätiö taas auttaa muun muassa Romanian orpolapsia ja Etelä-Afrikan aidsiin sairastuneita.
Myös Venäjän uusrikkaat harrastavat hyväntekeväisyyttä. Mihail Hodorkovski ehti ennen vankilaan joutumistaan järjestää muun muassa opettajien it-koulutusta, arkeologisia kaivauksia ja lasten kesäleirejä.
Auttamisinnostus heijastaa maailman tuloerojen jyrkkää kasvua viime vuosina. Kun yhdysvaltalainen talouslehti Forbes alkoi listata maailman rikkaimpia 20 vuotta sitten, se löysi noin 140 miljardööriä. Viime vuonna listalle pääsi 793 henkeä. Heidän yhteenlaskettu omaisuutensa oli 2,6 biljoonaa dollaria.
Yhdysvalloissa lahjoitukset hyväntekeväisyyteen nousivat vuonna 2004 ennätysmäiseen 249 miljardiin dollariin ja kasvua oli edellisvuodesta viisi prosenttia.
Osa lahjoista menee perinteisiin kohteisiin, kuten yliopistoille ja museoille, mutta suosiotaan ovat kasvattaneet myös kehitysmaa- ja ympäristökohteet.
“Yhdet auttavat myötätunto- ja tunnesyistä, toiset kohottaakseen omaa arvostustaan ympäristönsä silmissä ja jotkut pelkästään veroetujen vuoksi”, sanoo elämäntapaguru Deepak Chopra, joka toimii monissa säätiöissä.
Hyväntekeväisyyteen kohdistuu myös arvostelua. Bob Reich julkaisi viime vuonna tutkimuksen otsikolla Filantropian epäonnistuminen. Sen mukaan hyväntekeväisyys “onnistuu niin huonosti kanavoimaan rahaa tarvitseville, että hallituksen ei olisi vaikea panna paremmaksi.”
Reich moittii varsinkin lahjoittajille myönnettyjä verohelpotuksia.
Yhdysvaltain laki määrää yleishyödylliset rahastot käyttämään vähintään viisi prosenttia pääomastaan vuosittain. Rahanjako työllistää kokonaisen neuvonantajien ammattikunnan.
(Inter Press Service)
