Kinshasa, 05.06.06 (IPS) – Kongon demokraattisessa tasavallassa järjestetään heinäkuun lopussa ensimmäiset vapaat monipuoluevaalit 45 vuoteen. Vaaleja turvaamaan lähtee eurooppalaisia ja suomalaisiakin joukkoja, mutta valmisteluja mutkistaa maan koillisosassa vahvistuva uusi kapinaliike.
“Näin ei voi jatkua, me emme voi pitää vaaleja näissä oloissa. Jotakin on tehtävä”, sanoo Djibril Samassa, joka toimii YK-joukkojen tiedottajana koillisen Iturin alueen keskuksessa Buniassa.
Alueella voimistuu Kongolainen vallankumouksellinen liike (MRC), joka vetää nyt puoleensa aiempiin kapinallisryhmiin kuuluneita taistelijoita.
Silloisessa Zairessa käytiin 1996-1997 sisällissota, joka lopetti maata vuosikymmeniä hallinneen Mobutu Sese Sekon itsevallan.
Seuraava selkkaus puhkesi 1998, kun Kongon uusi hallitus sai maan itäosissa vastaansa kapinaliikkeen. Taisteluihin Kongon valtavien luonnonvarojen hallinnasta sotkeentui useita naapurimaita, ja rauhansopimukseen päästiin vasta 2002.
Vuosina 1998-2002 kuoli lähes neljä miljoonaa ihmistä taistelujen, nälän ja tautien vuoksi. Nyt Kongon väkiluku hipoo 60:tä miljoonaa.
Huomattava osa itäisen Kongon kapinallisista ei ole luopunut aseistaan rauhansopimuksesta huolimatta, ja tilanne on yhä tulenarka.
Kongossa on meneillään tämän hetken suurin YK:n rauhanturvaoperaatio: 17 000 sotilasta yrittää auttaa maan armeijaa aseistariisunnassa ja vaalien järjestämisessä. Euroopan unioni on luvannut lisäksi 1 500 sotilasta vaaleja turvaamaan. Suomi on päättänyt lähettää Kongoon 12 rauhanturvaajaa pääasiassa lääkintätehtäviin.
Kapinallisten taltuttaminen sujuu heikosti Kongon armeijan huonon koulutuksen ja kurittomuuden vuoksi. Maan valtava koko aiheuttaa sen, että YK-sotilaita on yksi 250:tä neliökilometriä kohti.
MRC perustettiin Iturin alueella Ugandan rajan pinnassa joulukuussa. Samassan mukaan siihen liittyi kymmenkunta sirpaleryhmittymää, jotka eivät olleet noudattaneet viime kesänä umpeutunutta aseriisunnan takarajaa.
Hän arvioi, että alueen kukkuloilla ja metsissä piileskelee jo noin 1 500 MRC:n sissiä, joista ainakin kolmannes on liittynyt helmikuun jälkeen.
Lisäksi MRC:n kerrotaan liittoutuneen toisen Iturissa toimivan sissiliikkeen kanssa.
Itäisessä Pohjois-Kivun maakunnassa vaikuttaa puolestaan Laurent Nkunda, alkujaan kapinallinen, joka liittyi välillä Kongon armeijaan kenraalina ja loikkasi pian uudelleen sissiksi. Hän sai tiettävästi mukaansa sadoittain entisiä armeijan sotilaita ja hyökkäsi asevoimia vastaan tammikuussa.
Aseensa luovuttavalle kapinalliselle maksetaan noin 85 euron palkkio ja luvataan 20 euron kuukausiraha vuoden ajaksi. Tarjous ei houkuta niitä, jotka laskevat tienaavansa paremmin ahdistelemalla siviilejä pyssyllään.
Joidenkin tiedetään nostavan kuukausirahaa ja tekevän silti keikkoja sissien puolelle.
“He ovat fiksuja, koska he hankkivat rahaa sekä valtiolta että sisseiltä”, sanoo Pierre Amos, 25, joka kuului aikanaan Ugandan tukemaan sissijärjestöön Iturissa.
Nyt hän hikoilee muurarina Buniassa. “Lähdemme ehkä kaikki pian takaisin viidakkoon. Kapinan aikana meillä meni hyvin. Nyt vain kärsimme”, Amos sanoo.
YK:n mukaan Kongon armeija on rauhanturvaajien tuella vallannut alueita takaisin MRC:ltä, mutta takaiskujakin on koettu. Armeijan kuriongelmista kertoo se, että helmikuussa sotilaat avasivat tulen heitä tukevia rauhanturvaajia kohti.
Armeija syyllistyy myös jatkuvasti ihmisoikeusloukkauksiin, jotka jäävät useimmiten rankaisematta.
Sotilaiden käytöstä puolustellaan sillä, että he saavat harvoin palkkaansa, ruoka-annoksiaan tai ammuksia ajallaan. Taistelutantereelle päästäkseen he joutuvat liftaamaan siviilien kyytiin ja pakottavat kyläläisiä kantamaan raskaita varusteitaan.
Puolustusministeriön tiedottaja Delion Kimbu vakuuttaa, että armeija tekee ongelmista huolimatta parhaansa. Moni pelkää silti, ettei tilannetta saada hallintaan ennen vaaleja.
(Inter Press Service)
