Canberra, 21.03.05 (IPS) – Australian hallituksen tapa sopia merialueiden jaosta naapureidensa kanssa herättää arvostelua kaksinaamaisuudesta. Uuden-Seelannin kanssa tehdään tasajako, mutta köyhälle Itä-Timorille tarjotaan mallia, joka veisi siltä valtavat öljy- ja kaasutulot.
"Näyttää siltä, että Australia haluaa noudattaa kansainvälistä oikeutta pysyäkseen väleissä kehittyneen maan kanssa, mutta torjuu Itä-Timorin tekemän vastaavanlaisen ehdotuksen", Oikeutta Timorinmerelle -kampanjan vetäjä Tom Clarke suomii.
Hän pitää pöyristyttävänä Australian yritystä pakottaa alueen köyhin valtio luopumaan sille lain mukaan kuuluvista vesialueista ja luonnonvaroista.
Australia ja Uusi-Seelanti ovat molemmat allekirjoittaneet YK:n merioikeusyleissopimuksen. Sen mukaan rannikkovaltioilla on oikeus vaatia itselleen mannerjalustaa ja talousaluetta 200 meripeninkulmaan asti.
Maat ovat neuvotelleet merioikeuksien jaosta vuodesta 1999, ja sopuun on nyt päästy tasajaon pohjalta.
Australian teettämässä analyysissä sopimuksen arvioidaan tarjoavan sille reilun ja tasa-arvoisen ratkaisun, joka estää tulevia riitoja ja voi toimia mallina muille kahdenvälisille rajankäynneille.
Australian oikeusministeriön asiantuntija William Campbell kiiruhti kuitenkin selittämään, että jokaisella rajanvedolla on omat olosuhteensa, eikä Uuden-Seelannin sopimusmallia voi soveltaa Itä-Timoriin.
Avainkysymys on hänen mukaansa mannerjalusta, jota Australia haluaa hyödyntää enemmän kuin tasajakomalli sallisi.
Oppositiossa oleva Australian työväenpuolue närkästyi siitä, että Uuden-Seelannin sopimus tuotiin käsittelyyn pian sen jälkeen, kun pääministeri John Howardin oikeistohallitus oli torjunut tasajaon Itä-Timorin kanssa.
Australia haluaa siirtää pysyvän sopimuksen tekoa jopa sadalla vuodella ehtiäkseen hyödyntää merenpohjan öljy- ja kaasuvarannot. Se on tarjonnut Itä-Timorille 2,3-3 miljardin euron kertakorvausta ehdottamastaan ratkaisusta.
Arvostelijoiden mukaan Itä-Timor voisi ansaita yli kymmenkertaisesti alueen öljyllä ja kaasulla, jos se saisi vastaavan sopimuksen kuin Uusi-Seelanti.
Australian ulkoministeri Alexander Downer kävi maaliskuun alkupuolella Itä-Timorissa neuvottelemassa merioikeuksista ja piti tuloksia lupaavina, vaikka yksityiskohtia on vielä auki.
Itä-Timor ei voi kääntyä merioikeusasiassa Kansainvälisen tuomioistuimen puoleen, sillä Australia vetäytyi sen tuomiovallasta asiassa kaksi kuukautta ennen Itä-Timorin itsenäistymistä toukokuussa 2002.
Itä-Timoria puolustavan Clarken mukaan Australia aikoo rosvota miljardien öljyvarat, jotka lain mukaan kuuluisivat Itä-Timorille.
Australialainen liikemies Ian Melrose kampanjoi televisiomainoksin maansa politiikkaa vastaan. Mainos kertoo, että Australia on varastanut Itä-Timorilta yli miljardi euroa öljystä ja kaasusta saatavia verotuloja, jotka maa tarvitsisi terveydenhuoltojärjestelmän rakentamiseen.
Valtaosa Itä-Timorin noin 800 000 asukkaasta elää maaseutukylissä, joihin terveydenhuolto ja muut palvelut eivät ulotu. Henkeä kohden lasketulla kansantuotteella mitattuna maa pitää perää YK:n tilastoissa.
(Inter Press Service)
