Addis Abeba, 27.12.04 (IPS) – Keskustelu poreilee vilkkaana etiopialaisessa katukahvilassa. Vanhanaikaisen cappuccino-keittimen rohina säestää väittelyä päivän puheenaiheesta, vuoden 2005 parlamenttivaaleista.
Keskustelunaihe ei yllätä. Etiopialaiset taivaltavat vaaliuurnille vasta viidennen kerran maan parituhatta vuotta jatkuneen historian aikana.
Hallitus ja oppositio ovat tällä kertaa kilvan vakuuttaneet, että vaaleista tulee vapaat ja oikeudenmukaiset. Vaaleja valvomaan on kutsuttu kansainvälisiä tarkkailijoita, ja hallitus on ilmoittanut estävänsä tiukasti kaikki vilppiyritykset.
Vuosina 1992, 1995 ja 2000 vaalit vietiin läpi sekasortoisissa tunnelmissa. Epäilyt vakavista väärinkäytöksistä varjostivat äänestystä.
Toukokuun puolivälissä pidettäviä parlamenttivaaleja varten avataan 35 000 äänestyspaikkaa yli viiteensataan vaalipiiriin. Vaalien kustannukset kipuavat lähes neljään miljoonaan euroon.
Kymmenien oppositioryhmien odotetaan haastavan hallitsevan puolueen, Etiopian kansan vallankumouksellisen demokratiarintaman EPRDF:n, joka pitää hallussaan enemmistöä parlamentissa.
Puolue on hallinnut Etiopiaa vuodesta 1991, jolloin maan silloinen sotilasdiktaattori Mengistu Haile Mariam syöstiin vallasta 17 vuotta jatkuneen sissisodan jälkeen. Vuoden 2000 vaaleissa EPRDF voitti tukevan enemmistön saatuaan peräti 479 paikkaa yhteensä 547-paikkaiseen parlamenttiin.
Etiopia järjesti ensimmäiset monipuoluevaalit vuonna 1995, mutta silloin tärkeimmät oppositiopuolueet boikotoivat vaaleja. Myös tällä kertaa oppositio uhkasi vaaliboikotilla, kunnes hallitus uudisti vaalilakeja.
Hallitus ja oppositio istuivat marraskuussa 2004 samaan neuvottelupöytään. Tapaamista luonnehdittiin merkittäväksi läpimurroksi maassa, jota on pidetty vahvasti jakautuneena. Etiopian poliittista elämää on perinteisesti leimannut jyrkkä "meidän puolellamme tai meitä vastaan" -asetelma.
Tapaamisen jälkeen kaikki osapuolet ilmoittivat sitoutuneensa rehellisiin vaaleihin ja sopineensa sarjasta uudistuksia. Niihin lukeutui opposition oikeus saada äänensä kuuluville valtion valvomissa tiedotusvälineissä.
"Luotamme voittoomme, kunhan pelikenttä on kaikille yhdenvertainen", sanoo Merera Gudina, jonka johtama puolue kuuluu 14 poliittisen ryhmän muodostamaan opposition liittoumaan.
Uudistukset eivät kuitenkaan ole hälventäneet kaikkia huolia vaalien reiluudesta.
Etiopian ihmisoikeusneuvoston EHRCO:n mukaan opposition tukijat joutuvat yhä laittomuuksien ja väärinkäytösten uhreiksi.
"Heidät saatetaan häätää viljelysmaaltaan, heiltä evätään ruoka-apu ja heidän oikeuttaan osallistua julkisiin kokouksiin loukataan. Opposition kannattajia myös kidutetaan ja surmataan", EHRCO toteaa tuoreessa raportissaan.
Hallitus sanoo ryhtyneensä toimiin, joilla pyritään estämään väärinkäytökset ja saamaan kaikki alueet ymmärtämään vapaiden vaalien tärkeyden. Oppositio suhtautuu hallituksen lupauksiin varovaisen toiveikkaasti.
"Näemme sitten, mitä vaaleissa tapahtuu. Hallituksen tapa hoitaa suhteitaan oppositioon on ollut kehno, mutta ehkä tilanne muuttuu tapaamisemme ja vaalilakien uudistusten ansiosta", opposition johtajiin lukeutuva Beyene Petros sanoo.
Etiopian vaaleissa testataan myös ulkomaailman silmissä, onko maan hallitus sitoutunut demokraattisiin uudistuksiin. Etiopia saa vuodessa ulkomaista apua noin 1,5 miljardin euron edestä.
Etiopian hallitus, YK ja Maailmanpankki ovat arvioineet, että maa tarvitsee noin 90 miljardia euroa kymmenessä vuodessa saavuttaakseen YK:n kehitystavoitteet. Avoimet ja reilut vaalit painavat paljon avunantajien puntarissa.
(Inter Press Service)
