Pretoria, 04.10.04 (IPS) – Zulun ja xhosan kielen sana "indlavini" tarkoittaa väkivaltaista ja piittaamatonta miestä, joka ei kunnioita vanhempia ihmisiä eikä perinteitä. Tämä ihmistyyppi ilmaantui Etelä-Afrikkaan 1900-luvun alkupuolella, jolloin miljoonat maaseudun miehet hakeutuivat kaupunkeihin kulta- ja timanttikaivosten houkuttamina.
Kaupunkien kovat olot puolestaan kasvattivat tyypin, jota kuvataan sanalla "outsotsi": katunokkelan pikkurikollisen, joka osoittaa miehisyyttään väkivallan avulla.
Niin indlavini kuin outsotsikin ovat tulosta ihmisen vieraantumisesta, Etelä-Afrikan KwaZulu-Natalin yliopiston psykologian lehtori Nhlanhla Mkhize sanoo.
Vieraantumisen syyt hän löytää apartheidin ajasta. Se altisti varsinkin mustat syrjäytymiselle, köyhyydelle ja väkivallalle sekä erotti miehet perheistään ja yhteisöistään.
Miehinen identiteetti hioutui suuntaan, jota leimaavat aggressiivisuus, riskinotto, seksuaalinen uho ja ylemmyys naisiin nähden.
Tiedonvälitys on Mkhizen mukaan vahvistanut tätä roolimallia, ja hi-viruksen ilmaantumisen myötä siitä on tullut entistäkin tappavampi
Asiantuntijoiden mukaan Etelä-Afrikkaa raastavat vitsaukset – aids sekä naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta – ovat yhteydessä miehisen identiteetin käsitteeseen. Hivin leviämistä niin naisiin kuin miehiinkin edistävät satunnaiset, suojaamattomat ja pakotetut sukupuolisuhteet.
YK:n aids-järjestön Unaidsin tilasto vuodelta 2003 paljastaa, että 15-49-vuotiaista eteläafrikkalaisista 21,5 prosenttia kantaa hi-virusta. Hiv-positiivisten määrä hipoo kuutta miljoonaa, mikä on eniten koko maailmassa.
Etelä-Afrikka johtaa myös maailman raiskaustilastoa. Poliisin tietoon tuli vuonna 2002 kaikkiaan 52 107 tapausta.
Vuonna 1994 loppuneen rotuerottelun jälkeistä aikaa leimaavat nopeat poliittiset ja sosiaaliset muutokset, jotka horjuttavat miehen perinteisesti etuoikeutettua asemaa yhteiskunnassa.
KwaZulu-Natalin alueen 30 koulussa tehty kysely paljasti, että miespuoliset opettajat ja oppilaat kaikista etnisistä ryhmistä olivat epävarmoja roolistaan ja asemastaan.
Valkoisten miesten epävarmuus johtui osin mustien ja naisten aseman kohenemisesta. Naisten eteneminen huolestutti mustiakin miehiä, joita painostivat myös työttömyys ja köyhyys.
"Miehuus muodostaa ahdistavan taakan pojille ja miehille", selvityksen tehnyt Natalin yliopiston psykologian professori Graham Lindegger sanoo.
Hänen mukaansa pyrkimys maskuliinisuuteen, riskinotto, naisten alistaminen ja halu olla johdossa ja menestyä ylittävät paljolti kulttuuriset, etniset ja luokkarajat.
Toinen koko Etelä-Afrikan kattanut selvitys osoitti, että menettäessään johtoasemansa miehet lakkasivat välittämästä yhteisönsä asioista ja muuttuivat myös perheessä välinpitämättömiksi ja vastuuttomiksi sivustakatsojiksi.
Kyselyn teki perinteisiä parannusmenetelmiä Etelä-Afrikassa edistävä yhdistys. Kohteena olivat kyläpäälliköt, parantajat ja juutalaisseurakuntien papit.
Sekä Etelä-Afrikan valtio että kansalaisyhteiskunta koettavat helpottaa miesten ahdistusta muuttuvassa yhteiskunnassa.
Esimerkiksi perhesuunnittelujärjestö Planned Parenthood on järjestänyt vuodesta 1998 lähtien kaikissa maakunnissa työpajoja ammattiliittojen, ministeriöiden, koulujen, kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen väelle. Niissä on pohdittu sukupuolirooleja, stereotypioita sekä naisten ja miesten valtasuhteita.
Ennen työpajoihin osallistumista 2 000 miehelle tehty kysely paljasti, että 22 prosenttia hyväksyi kumppanin lyömisen ja puolet piti naisten provokatiivista pukeutumista ja kävelytyyliä raiskausten syynä.
Työpajojen jälkeen 71 prosenttia sanoi, että naisilla on samat oikeudet kuin miehillä, ja 82 prosenttia oli tullut siihen tulokseen, ettei mies saa hakata vaimoaan.
Mieskampanjoita pyörittävät lukuisat muutkin tahot poliiseista aids-järjestöihin. Gautengin maakunnan aids-ohjelman vetäjä Liz Floyd vakuuttaa, että asennemuokkaus tepsii varsinkin alle 25-vuotiaisiin.
"Haasteenamme on edistää miehistä identiteettiä, joka perustuu Afrikan perinteisiin humanistisiin arvoihin eikä alista naisia", hän sanoo.
(Inter Press Service)
