Pariisi, 24.5.2004 (IPS) – Irakin sota on ilmeisesti koitunut pelastukseksi Viktor Bout -nimellä tunnetulle kansainväliselle asekauppiaalle. Koska Yhdysvallat ja Britannia tarvitsevat nyt Boutin palveluksia, hänen aiemmat syntinsä on unohdettu, diplomaattilähteet sanovat.
YK:n turvallisuusneuvosto laati maaliskuussa listan asekauppiaista ja palkkasoturien välittäjistä, jotka olivat auttaneet Liberian entistä diktaattoria Charles Tayloria. Listalle joutuneiden omaisuus on määrä jäädyttää.
Ranska katsoo, että Tadzhikistanissa syntynyt Bout kuuluisi listan kärkeen, mutta diplomaattilähteiden mukaan Yhdysvallat on pitänyt hänet sen ulkopuolella.
Lähteiden mukaan Yhdysvaltain edustajat ovat myöntäneet epävirallisesti, että syynä on Boutin hyödyllisyys Irakin sodassa. Boutin omistama lentoyhtiö British Gulf hoitaa tavarakuljetuksia miehitysjoukoille.
"Meitä inhottaa, että Bout ei ole listalla, vaikka hän kuuluu tärkeimpiin asekauppiaisiin. Jos haluamme rauhaa Länsi-Afrikkaan, Bout pitää ottaa listalle", YK-neuvotteluihin osallistuva ranskalainen sanoo.
Hänen mukaansa Britannia oli aluksi kirjannut Boutin listalle, mutta nimi poistettiin Yhdysvaltain painostuksesta.
Britannian Afrikan-suhteista vastannut apulaisulkoministeri Peter Hain luonnehti vuonna 2000 Boutia sanoilla "johtava asevientikieltojen rikkoja ja kuolemankauppias, jonka lentoyhtiöt kuljettavat aseita Angolan ja Sierra Leonen kapinallisille".
Boutin toiminnasta Irakissa on jäänyt tavanomaisen vähän jälkiä. Nyt kun British Gulf on tunnistettu hänen yhtiökseen, asiantuntijat ennakoivat, että se vaihtaa pikaisesti nimeä. Boutin palkkasotureita on myös vaikea jäljittää sekä elävinä että varsinkin kuolleina.
YK on kuitenkin perillä Boutin aiemmista touhuista Afrikassa. "Viktor Vasiljevitsh Butt, paremmin tunnettu nimellä Viktor Bout, esiintyy poliisiraporteissa usein vain Viktor B:nä, koska hän käyttää ainakin viittä eri nimeä ja erilaisia versioita sukunimestään", turvallisuusneuvoston raportti kertoo.
Ulkomuodoltaan tanakka Bout, 37, valmistui Moskovan sotilasakatemian vieraiden kielten laitokselta. Hänen sanotaan puhuvan sujuvasti vähintään kuutta kieltä. Hän aloitti asekauppiaan uransa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Afganistanissa, jonne hänet oli lähetetty ilmavoimien rykmentin mukana.
Tiedusteluraporttien mukaan Bout onnistui luomaan hyvät suhteet useisiin Afrikan valtionpäämiehiin ja kapinajohtajiin. Joukkoon kuuluivat Liberian Taylorin ohella Angolan sissijohtaja Jonas Savimbi, silloisen Zairen presidentti Mobutu Sese Seko ja Libyan johtaja Muammar Gaddafi.
"Hän pystyi hankkimaan sitä, mitä Afrikan sotaherrat halusivat. Kylmän sodan päättyminen jätti jälkeensä valtaisat määrät ylijäämäaseita ja varaosia, joita dumpattiin usein hyvinkin halvalla yksityisille markkinoille", norjalainen toimittaja André Velrooy sanoo.
Hän on penkonut Boutin toimia Tutkivien journalistien kansainvälisen järjestön (ICIJ) laskuun.
Velrooyn mukaan Bout pystyi hankkimaan pienaseiden ohella kokonaisia asejärjestelmiä ja toimittamaan ne miltei minne tahansa maailmassa.
"Boutin kumppanit – Yhdysvaltain armeijan entisistä jäsenistä venäläisiin virkamiehiin ja Afrikan valtionpäämiehistä järjestäytyneen rikollisuuden johtajiin – tarjosivat pitkät listat myyjistä ja ostajista, joiden kanssa käydä kauppaa", Velrooy raportoi.
Afrikan asemarkkinoilla Bout oli suurin tekijä. Hänen lukemattomat yrityksensä työllistivät 300 ihmistä. Niiden käytössä oli 40-60 lentokonetta, mukaan lukien maailman suurin yksityinen parvi venäläisiä Antonov-kuljetuskoneita.
Bout oli tehnyt jälkiensä seuraamisen miltei mahdottomaksi muun muassa vuokraamalla kuljetuskalustoa muilta.
"Bout kiistää jyrkästi osallistumisen asekauppaan. Hän vakuuttaa toimineensa pelkästään laillisena lentorahtiyrittäjänä", Velrooy sanoo.
Saksalainen aikakauslehti Der Spiegel paljasti 2002, että Ukrainasta myytiin israelilaisen välikäden kautta panssarivaunuja Afganistanin talebaneille. Kuljetukset hoiti tietojen mukaan yksi Boutin yhtiöistä.
YK suositti jo 2001 kansainvälisen pidätysmääräyksen antamista Boutista. Korkea-arvoisten suojelijoidensa ansiosta hän on kuitenkin elellyt mukavasti Moskovassa.
"Koska Bout on palvellut niin monia ihmisiä, hän löytää aina jonkun vaikutusvaltaisen suojelijan", Ranskan salaisen palvelun edustaja kommentoi Le Monde -lehdelle.
(Inter Press Service)
