Islamabad, 17.02.03 (IPS) – Presidentti Hamid Karzain johtama Afganistanin hallitus ei kykene torjumaan sissi-iskuja, jotka ovat alkaneet kiihtyä Afganistanin eteläosissa. Hallituksen huolia ei vähennä se, että Taleban-järjestökin on taas antanut kuulua itsestään.
Talebanin julistukset loppuivat sen kärsimään sotilaalliseen tappioon marraskuussa 2001. Nyt se on kuitenkin kehottanut kannattajiaan "pyhään sotaan" Afganistanissa olevia amerikkalaisten johtamia joukkoja vastaan.
Karzain hallituksen suurin huolenaihe on liitto Talebanin ja aikoinaan voimakkaan Hezb-i-Islami-järjestön välillä. Jälkimmäistä johtaa entinen pääministeri Gulbuddin Hekmatyar. Liitolla on yhä vahvoja tukipesäkkeitä Afganistanin eteläosissa ja Pakistanin rajan pinnassa.
Afganistanin hallituksesta avainpaikat vallannut Pohjoinen liitto osoittaa puolestaan murenemisen merkkejä. Afganistanin lehdissä on ollut tietoja kahinoista liittoon kuuluvien uzbekkien, tadzhikkien ja hazaroiden sotapäälliköiden kesken maan pohjois- ja keskiosissa.
Erityisen hankalaksi tilanne on kehittynyt maan pashtunkielisessä eteläosassa. Pashtut eli pataanit muodostavat yli 45 prosenttia Afganistanin väestöstä. He katsovat tadzhikkien ja uzbekkien kaapanneen itselleen liikaa valtaa väliaikaisessa hallituksessa.
"Talebanin ja Hezbin kannatus kasvaa poliittisista syistä, eikä vain siksi, että ne ovat amerikkalaisia vastaan. Tosin sekin on tärkeää afganistanilaisille, joilla on pitkä historia ulkomaisten joukkojen vastustamisessa", selittää nimettömänä pysyttelevä virkailija Peshawarissa Pakistanissa toimivassa Afganistanin konsulaatissa.
"Talebanin ja Hezbin liitto on hyvin aseistettu ja harjaantunut sissisotaan, joten se voi sitoa amerikkalaiset liittolaisineen pitkittyneeseen selkkaukseen", hän jatkaa.
Uhkaa kasvattaa virkailijan mukaan se, että sissit saavat tuekseen paikallisia sotapäälliköitä, jotka ovat joutuneet napit vastakkain väliaikaisen hallituksen kanssa.
Viime aikoina on saatu useita merkkejä siitä, että talebanien kukistumisen jälkeen pystytetty turvarakennelma ei ole aukoton: Kandaharissa räjähtänyt pommi surmasi 18 ihmistä. Taleban otti raivoisasti yhteen amerikkalaisten kanssa Spin Boldakissa Pakistanin rajalla, ja USA:n tukikohtiin itäisissä maakunnissa on tehty toistuvia raketti-iskuja.
Vastustajiensa voiman kasvaessa rahaton Karzain hallitus odottaa kansainvälisen yhteisön lupaamaa apua, johon kuuluu muun muassa kansallisen armeijan ja poliisin luominen.
Nykyisellään hallitus joutuu nojautumaan lähinnä paikallisiin sotapäälliköihin lain ja järjestyksen ylläpitäjinä.
Yhdysvaltain johtamat joukot Afganistanissa ovat yli 12 000 miehen vahvuiset, mutta ne keskittyvät Talebanin ja al-Qaidan jäännösten etsimiseen itäisiltä vuoristoseuduilta. YK:n lähettämien 5 000 hengen Isaf-turvallisuusjoukkojen toimialue taas rajautuu pääkaupunkiin Kabuliin.
Karzain hallitus pyysi viime vuonna Isaf-joukkojen kasvattamista 18 500 henkeen ja niiden toimialueen laajentamista ainakin seitsemään muuhun kaupunkiin.
Länsimaat ovat tähdentäneet, että Afganistanille on luotava oma voimakas, monietninen ja puolueeton armeija.
"Karzain hallitus ei ole kyennyt ulottamaan valtaansa Kabulin ulkopuolelle. Se ei onnistu ilman kaikkia etnisiä ryhmiä edustavaa armeijaa", pakistanilainen politiikan tutkija Maqsudul Hasan Nuri muistuttaa.
Hallituksen suunnitelma 70 000 miehen vahvuisen kansallisen armeijan luomisesta 5-7 vuoden kuluessa on törmännyt resurssipulaan.
Yhdysvalloista, Turkista ja Ranskasta tulleet asiantuntijat ovat toistaiseksi kouluttaneet vain 1 700 sotilasta. Koulutuksen keskeyttäneiden osuus on noussut jopa 40 prosenttiin huonon palkan, kehnon ruoan ja surkean majoituksen vuoksi.
"Ellei armeijaa luoda ja rauhaa ja järjestystä palauteta pikimmiten, kansallinen eheys jää haaveeksi. Sotapäällikkövalta ja valtion rakentaminen eivät voi elää rinnakkain, toisen on väistyttävä toisen tieltä", Nuri pohtii.
Heikkenevä turvallisuustilanne on kuitenkin vähentänyt ulkomaisten auttajien haluja osallistua jälleenrakennukseen. Lisäksi Yhdysvaltain suunnittelema hyökkäys Irakiin on siirtänyt kiinnostuksen pois Afganistanista.
Maailman rikkaimmat maat lupasivat viime vuoden loppuun mennessä Afganistanille apua 1,8 miljardia dollaria (1,65 miljardia euroa). Hallituksen mukaan siitä on saatu vain murto-osa.
"Epäluotettava pankki- ja rahoitusjärjestelmä yhdistettynä villinä rehottavaan korruptioon pitää rahoittajat poissa", Maailmanpankin edustaja selittää.
(Inter Press Service)
