Nairobi, 23.12.02 (IPS) – Kongon demokraattisessa tasavallassa joulun alla allekirjoitettu sopimus ei ole maanosan ainoa rauhanhanke. Toiveita rauhasta on virinnyt myös Itä-Afrikassa. Sudanin tilanne on lupaavin, mutta pieniä askelia on otettu myös Burundissa ja Somaliassa.
Sudanin sisällissodan osapuolet ovat laskeneet aseensa ensi kerran liki kahteen vuosikymmeneen. Tarkkailijat ennustavat, että kattava rauhansopimus allekirjoitetaan vuonna 2003.
Sudanin kansan vapautusarmeija (SPLA) nousi asein hallitusta vastaan 1983 vaatien itsenäisyyttä maan eteläosille. Alueella asuu enimmäkseen kristittyjä mustia, jotka eivät hyväksy pohjoisen arabien julistamaa islamilaista valtiota.
Vuoden aikana käydyissä rauhanneuvotteluissa sissit ovat saaneet läpi kaksi tärkeintä vaatimustaan: Etelä-Sudan vapautetaan islamin lain, sharian, vaikutuspiiristä, ja sen asukkaille järjestetään kuuden vuoden ylimenovaiheen jälkeen kansanäänestys itsenäisyydestä.
"Olemme luoneet vankan perustan. Uskon, että muiden asioiden kanssa on helppo edetä. Siksi olemme hyvin optimistisia Sudanin rauhanprosessin suhteen", Osama Mahjoub Hassan Sudanin Nairobin-suurlähetystöstä vakuuttaa.
Sudanin rauhanneuvottelut olivat yli kymmenen vuotta jumissa juuri mainittujen kahden ongelmakysymyksen vuoksi. Ne ratkaistiin lopulta viime kesänä Machakosin sopimuksella, joka allekirjoitettiin samannimisessä kaupungissa Keniassa.
Lokakuussa Sudaniin saatiin sovituksi tulitauko, vaikkakin osapuolet ovat syytelleet toisiaan sen rikkomisesta.
SPLA:n edustaja George Garang valitti joulun alla, että taistelut jatkuvat läntisen Ylä-Niilin alueella ja Bahr al-Ghazalissa lähellä Sudanin arvokkaita öljykenttiä.
"Bahr al-Ghazalissa sijaitsevassa Gogrialissa armeijan varuskunnasta on hyökkäilty paikallisiin kyliin. Niissä on poltettu taloja ja ryöstetty karjaa. Kaikki tämä on vastoin yhteisymmärryksessä laadittua muistiota", hän sanoo.
Garangin mukaan taisteltu ovat kuitenkin loppuneet kaikissa muissa osissa Sudania, joka on Afrikan suurin valtio.
Syyskuun 11. päivän iskut Yhdysvaltoihin 2001, ja niitä seurannut "sota terrorismia vastaan" mursivat osaltaan Sudanin pattitilannetta. Maan hallitus alkoi pyrkiä yhteistyöhön USA:n kanssa ja eroon terrorismia tukevan valtion maineestaan.
Vielä 1990-luvun alussa Sudanin islamistinen hallitus antoi turvapaikan Osama bin Ladenille ja muille terroristeiksi epäillyille.
Kun Yhdysvaltain suurlähetystöt Keniassa ja Tansaniassa joutuivat pommihyökkäysten kohteeksi 1998, Yhdysvallat kosti pommittamalla Sudanin pääkaupunkia Khartumia.
"Välittömästi syyskuun 11. päivän jälkeen näytti mahdolliselta, että Yhdysvaltain vastareaktio voisi kohdistua Sudaniin. Se varmasti lisäsi Khartumin hallituksen yhteistyö- ja rauhanhaluja", riippumattoman International Crisis Groupin tutkija David Mozersky arvioi.
Sudanin hallituksen ja SPLA:n neuvottelujen on määrä jatkua tammikuussa.
Burundin hallituksella on myös vastassaan kapinallinen ryhmä, joka katsoo jääneensä osattomaksi vallasta. Väestön enemmistön muodostavat hutut ovat nousseet asein vastustamaan tutsien johtamaa armeijaa.
Vuoden 2002 aikana hutujen neljästä kapinallisryhmästä kolme allekirjoitti tulitaukosopimuksen. Ryhmistä suurin, Demokratian puolustusjoukot, liittyi sopimukseen 3. joulukuuta, mutta taistelut ovat silti jatkuneet.
Burundin armeija valittaa, että tulitaukoa on mahdoton valvoa. Se ei pysty erottamaan kolmea sopimukseen suostunut ryhmää sen ulkopuolelle jääneestä Kansallisesta vapautusrintamasta (FNL).
Burundin rauhanneuvotteluja on ollut välittämässä laaja joukko muiden Afrikan valtioiden edustajia. Nämä uhkaavat nyt FNL:ää pakotteilla, ellei se suostu mukaan.
Burundin tilanteeseen perehtynyt tutkija Jan van Eck pelkää painostuksen epäonnistuvan. "Pahinta olisi katkaista kaikki yhteydet sisseihin. Uskon, että silloin FNL heittäytyisi entistäkin hankalammaksi."
Hänen mielestään sissit on vakuutettava vuoropuhelun avulla. "Ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa yhteydenpitoa ja odottaa, että aika on kypsä yhteistyölle", van Eck valistaa.
Myös vuodesta 1991 vailla toimivaa keskusjohtoa olleen Somalian asiassa on saavutettu pientä edistystä.
Kuukausien viivytysten jälkeen neuvottelut alkoivat Eldoretin kaupungissa Keniassa lokakuussa. Kaikkien hämmästykseksi osanottajat sopivat pian tulitauosta, joka näyttää myös pitäneen.
"Tulitauko on otettu varsin vakavasti. Neuvottelijat ovat tosissaan vakuuttaneet, että taisteluja ei käydä enää missään päin Somaliaa, ei myöskään pääkaupungissa Mogadishussa. Se on askel oikeaan suuntaan", Nairobin yliopiston kansainvälisen politiikan tutkija Mustapha Hassouna kertoo.
Neuvotteluihin osallistuu Somalian eri osapuolten satoja edustajia. He ruotivat nyt avainongelmia, kuten aseistariisuntaa, maan hallinnollista jakoa ja omaisuuskysymyksiä.
Neuvottelujen onnistuminen edellyttää, että niissä kyetään laatimaan sellainen vallan ja omaisuuden jako, joka tyydyttää kaikkia ryhmittymiä. Tehtävä ei ole helppo, sillä viikkotolkulla on riidelty pelkästään siitä, miten kaikille osapuolille ja klaaneille turvataan oikeudenmukainen edustus neuvotteluissa.
(Inter Press Service)
