POLITIIKKA: Latinalaisen Amerikan vasemmisto joutuu koetteelle

San Jose, 09.12.02 (IPS) – Viime aikoina vaaleissa hyvin menestynyt Latinalaisen Amerikan vasemmisto on nyt todellisen haasteen edessä: sen pitäisi luoda vaihtoehtoinen kehitysmalli torjumalleen taloudelliselle uusliberalismille.

Ongelmaa pohdittiin joulukuun alussa Guatemalan Antiguassa pidetyssä Latinalaisen Amerikan vasemmistopuolueiden yhteiselimen, Sao Paulon foorumin, vuotuisessa kokouksessa.

Kokouksen ilmapiiriä leimasi riemu voitoista, joita vasemmisto on viime aikoina saanut Brasilian ja Ecuadorin presidentinvaaleissa. Bolivian kesäkuisissa presidentinvaaliessa vasemmisto jäi täpärästi kakkoseksi, ja Uruguayn vasemmistolle povataan menestystä vuoden 2004 vaaleissa.

"Vasemmisto ei voi enää keskittyä vain protestoimaan ja olemaan oppositiossa, nyt sen on kyettävä esittämään vaihtoehtoja arvostelemalleen kehitykselle", kokousta isännöineen Guatemalan kansallinen vallankumousyksikkö

-puolueen (URNG) johtaja Rodrigo Asturias muistuttaa.

Hänen mielestään vasemmiston on otettava opiksi oikeiston virheistä ja varmistettava itselleen niiden ryhmien tuki, jotka aiemmat vallanpitäjät unohtivat.

Asturias oli sissijohtaja aina Guatemalan sisällissodan päättymiseen 1996, jolloin hänen johtamansa liike muuttui poliittiseksi puolueeksi. Hän on Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Miguel Angel Asturiasin poika ja ehdokkaana maansa presidentinvaaleissa 2003.

Hän varoittaa, että huono talouspolitiikka ja laajalle levinnyt korruptio voivat nostaa valtaan populisteja, kuten Venezuelan Hugo Chávez. Asturiasin mukaan vasemmisto voi kuitenkin menestyä myös rakentavan politiikan avulla, kuten viime vaaleissa on tapahtunut.

"Uusi aika on koittamassa vasemmistolle Latinalaisessa Amerikassa, jonka asukkaista 170 miljoonaa elää köyhyydessä", hän vakuuttaa.

Guatemalan yhteiskunnallisen tutkimusyhdistyksen johtaja Edmundo Urrutia toppuuttelee liiallista innostusta. Hänen mukaansa Ecuadorin ja Brasilian vaalivoitot vaativat omat analyysinsa, koska "ne olivat reaktioita varsin erilaisiin olosuhteisiin".

Luiz Inácio Lula da Silvan voitto Brasiliassa oli hänelle edullisen pitkän poliittisen prosessin tulos ja seurausta kasvavasta tyytymättömyydestä kautta Brasilian, Urrutia selittää.

Lucio Gutiérrez puolestaan päihitti kilpailijansa banaanimiljonääri Alvaro Noboan Ecuadorissa, koska äänestäjät olivat kyllästyneet korruptioon ja koska harjoitettu talouspolitiikka syvensi sosiaalista kuilua entisestään.

"Gutiérrezin, samoin kuin Venezuelan Chávezin, valtaanpääsy on seurausta populistisesta politiikasta. Populismi perustuu lupauksiin, joita nuo johtajat eivät pysty pitämään", Urrutia tyrmää.

Hän suomi vasemmistoa myös sisäisistä riidoista, jotka estävät sen kehittymisen. Esimerkiksi kelpaa Guatemalan URGN, jonka kahtiajako heikentää pahasti sen mahdollisuuksia menestyä syksyn 2003 vaaleissa.

Urrutian mielestä vasemmisto on ankkuroitunut niin lujasti vastarinta-asenteeseen, että vaihtoehtoisen politiikan kehittely on jäänyt sivuseikaksi. Siksi sen kannatus on murentunut 1970-luvulta lähtien.

Tutkija antaa sen verran periksi, että myöntää vasemmiston olleen avoin keskustelussa sukupuolten tasa-arvosta ja siirtolaisuudesta. Muuten hän sanoo sen kuitenkin pitäytyneen ääriasenteissa.

Kokous vahvisti, että Latinalaisen Amerikan vasemmisto vastustaa edelleen Yhdysvaltain johtamaa kehitystä kohti Amerikoiden vapaakauppa-aluetta FTAA:ta.

"Esitämme puhtaasti talouteen keskittyvän FTAA:n tilalle laajempaa alueellista integraatiota, joka ottaisi huomioon myös sosiaaliset näkökohdat, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristökysymykset", kokouksen järjestelyistä vastannut guatemalalainen Wilson Romero sanoo.

Ensimmäisen kokouspaikkansa Sao Paulon mukaan nimetty Latinalaisen Amerikan vasemmistofoorumi aloitti toimintansa 1990 pian sosialismin romahdettua Euroopassa. Keskeisenä tavoitteena oli vastustaa uusliberaalia talouspolitiikkaa, jota Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto edellyttävät kehitysmailta lainojensa ehtona.

Tämänvuotiseen kokoukseen osallistui 600

edustajaa 45 maasta, sillä mukana oli tarkkailijoita myös Euroopan ja Aasian vasemmistopuolueista.

(Inter Press Service)

Jose Eduardo Mora