Lontoo, 02.12.02 (IPS) – Tiedemiehille on vastikään alkanut selvitä, että ratkaisu moniin planeettamme ongelmiin saattaa piillä maan alla. Mullassa mönkivillä madoilla, hyönteisillä ja bakteereilla on keskeinen rooli niin ravinnontuotannossa kuin kasvihuoneilmiössäkin.
YK:n ympäristöohjelma Unep aloittelee uraauurtavaa tutkimusta trooppisten alueiden maanlaisesta elämästä. Mukana ovat Brasilia, Meksiko, Norsunluurannikko, Uganda, Kenia, Indonesia ja Intia.
Jo alustavissa selvityksissä on löydetty "uskomatonta monimuotoisuutta ja uskomattoman hyödyllisiä asioita", tutkimukseen osallistuva Exeterin yliopiston professori Jo Anderson sanoo.
Selitys ilmaston lämpenemiseenkin saattaa löytyä jalkojemme alta. Maassa elävillä organismeilla on osuutta siihen, minkä verran hiilidioksidia, metaania ja muita kasvihuonekaasuja vapautuu ilmaan. Niiden roolin ymmärtäminen hiiliketjussa voi auttaa vähentämään haitallisia kaasuja.
Niin ikään maan alla elävien typpeä käsittelevien bakteerien merkitys on vasta avautumassa tutkijoille. Bakteerit ottavat typpeä ilmakehästä ja muuttavat sen kasvien tarvitsemaksi ammoniakiksi. Brasilialaisen selvityksen mukaan yksistään tämän bakteerikannan elvyttäminen voisi tuoda maalle 1,4 miljardin euron hyödyn vuodessa.
Monet maassa elävät organismit tekevät tärkeää työtä hävittämällä kasveille, eläimille ja ihmisille haitallisia tuholaisia ja taudinaiheuttajia. Intiassa on jo saatu hyviä tuloksia matokantojen elvyttämisestä viljelymailla. Sadot ovat kasvaneet jopa useita satoja prosentteja.
Madot, termiitit ja muut maassa mönkivät otukset vaikuttavat myös siihen, paljonko sadevettä maa pystyy imemään. Maa, jolta mönkijät ovat kadonneet, on alttiina kuivuudelle ja eroosiolle. Kun vesi ei sitoudu maaperään, seurauksena on usein tulvia, joiden aikana jokien veden laatu heikkenee. Ketjun toisessa päässä voi tapahtua esimerkiksi koralliriuttojen vaurioitumista.
Termiittien kykyä muokata raudankovaa maata on jo käytetty hyväksi Afrikassa ja Australiassa. Se parantaa kasvien ravinteidensaantia huomattavasti.
"Moni on jo tietoinen siitä, että maatalouden tehostuminen ja metsien kaataminen viljelymaan tieltä uhkaa hävittää useita maan pinnalla eläviä kasvi- ja eläinlajeja. Nyt on alettu ymmärtää, että samaa tapahtuu myös maan alla. Menetämme monia tärkeitä ja hyödyllisiä lajeja tietämättämme", Unepin toimintaa Afrikassa johtava Ahmed Djoghlaf huomauttaa.
"Nykyinen tietämyksemme on vasta jäävuoren huippu. Tutkimushankkeen tarkoituksena on paitsi löytää uusia lajeja, myös kokeilla sitä, miten erilaisten kasvien viljely vaikuttaa maanalaisen elämän monimuotoisuuteen", Kenian Nairobissa toimivan maaperän tutkimuslaitoksen johtaja Mike Swift lisää.
Hän uskoo, että uudet maaperässä toimivat lajit voivat korvata monia perinteisiä lannoitteita ja torjunta-aneita.
"Tämän aivan liian vähälle tutkimiselle jääneen alueen hyödyntäminen lupaa valtavia etuja ja tietoa, jonka avulla edistetään kestävää kehitystä ja vähennetään köyhyyttä. Kyseessä on yksi epätavallisimmista ja erikoisimmista hankkeista, joihin Unep on ryhtynyt, mutta taatusti hyödyllinen", järjestön johtaja Klaus Töpfer hehkuttaa.
(Inter Press Service)
